maanantai 1. elokuuta 2011

Askarrellaan, paskarrellaan...

Oon elämäni aikana jonkun verran askarrellut käsilläni yhtä sun toista, tekeminen on mielekästä ja mukavaa puuhaa. Toki joku voisi sanoa että on aika erikoista että akateeMikko tekee jotain käsillää, mutta näin nyt omalla kohdallani on. Oon remppaullut jonkun verran kämppiä, lähinnä omia missä on majaillut.

No nyt innostuin kesällä muljaamaan wanhaa yläkerran vessaa, joka on 70-luvun hengessä ollut käikki nämä vuodet. Täytyy nyt tunnustaa että vaikkakin lopputulos on varmaan sivullisen silmään hyvä, niin tekijän silmään ei. Tämä oli sellainen askartelukohde mikä olisi pitänyt jättää tekemättä tai...katsota toinen ajankohta..tai jotain, niin monta asiaa meni pieleen tai oli vaikeita.

Ensinnäkin homma meni kaikista eniten raiteiltaan pohjatyön osalta. Meillähän jostakin kumman "viisaudesta" on päätetty että maalin tyyppistä veden-eristettä ei saa laittaa kuin jonkun koulutuksen/kurssin käynyt jamppa. Toki ymmärrän turvallisuus asioissa että on joku koulutus takana, mutta tämä eristeen laitto on sellainen etten ymmärrä. Niille jotka moista mähnää ei ole koskaan laittanut, kerrottakoon että kyse on yksinkertaisesti paksumman maalin levittämistä ja sauma/liitoskohtiin vahvikkeiden laittamista. Kun mähnä on ollut ohjeistetun ajan (myös mahnän väri muuttuu), voi hommia jatkaa - siinä kaikki. Itse olen laittanut jokusen vedeneristeen elämäni aikana ennen tuota ohjeistusta ja yhdessä tapauksessä jopa moista viranomaiset ja tarkastajat tutkivat ja leikkelivät. Nimittäin edellisessä kämpässä havaittiin vesivahinko ja koko kämppä vissiin revitiin täysin auki. Yksimielinen lausunto oli että eristys oli kosteassa tilassa erinomaisesti tehty ja se on toiminut vesivahingon/tapahtuneen osalta oikein.

Noh, minulla ei siis tätä sertiä ole mähnän laittamiseen ja en tähän parin päivän sisällä syntyneeseen päähäpistoon vessarempasta viitsinyt lähtee koluamaan kalliita remppafirmoja läpi. Niinpä (TÄSSÄ VAIHEESSA TULEE SE SUURIN VIRHE) päätin että laitan wanhan laatan päälle uuden laatan. Näin toimien periaatteessa wanha vesieriste on ja pysyy ja toimeni on käsittääkseni pykälän mukaan pintaremppaa. No wanha eriste...siis talo on tehty 70 luvulla, sen ajan uskomuksen mukaan eriste on laattaplus laattasauma ja nämähän ei eristä vettä. Onneksi tila on täys betoninen ja suihkun otan tilasta pois, näin ollen vedeneristeen merkitys on pienempi.
No wanhan päälle uutta laittamalla mikään ei mene hyvin. Lisäksi lattian oikaisuun "ammattitaitoisen" myyjän myymä laasti oli huonoa. Aiemmin olen käyttänyt jotain vetoniitin todella hienojakoista ja ärhäkkää tavaraa, sillä oikaisu on hieno tehdä. Se jämähtää hetkessä ja pinta on todella tasainen. Nyt oli karkeaa ja se koppuroitui melko nopeasti levittäessä, siltikään sen jälkikäsittelykuivuminen kesti pitkään. Tuohon koppuroitumiseen ei auttanut mikään vaikka kuinka yritti sekoittaa paremmin tai hiukan säätää seossuhdetta.

Seinälaattojen suhteen oli melko surullista myös. Wanhan laatan heitot ja epätasaisuudet korostuivat entistä enemmän vain uusien laattojen suhteen. Sen myötä saurarivit heittelivät ja ovat miten sattuu. Lattialaatta puolestaan huonon oikaisun vuoksi on myös miten sattuu. Näiden lisäksi on myös monen monta muuta odottamatonta pientä asiaa jotka itse muistaa..tosin sivusta katsoaja ehkei edes huomaa.

Kyllä meni remppafiilikset hetkeksi aikaa taas..tai ainakin oppi tärkeän asian, pohjat on ensiarvoisen tärkeät ja niissä ei kannata oikoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Voit kommentoida höpötyksiäni/juttujani..pidätän kumminkin oikeuden katsastaa ja hyväksyä kaikki kommentit ennen julkaisua :D