Niin ne vaalit sitten käytiin 2-kierroksen osalta ja voittaja selvisi. Niinistö voitti Haaviston prosentein 62.6% - 37.4% Touhu meni hiukan siihen malliin mitä uumoilinkin/veikkasin
tuossa edellisessä tekstissä.
Lopputulos oli suhteellisen ilmeinen, siinä nyt ei oikein epäilystä ollut. Uskallan väittää että jos esim.väykkä olisi Haaviston sijasta ollut toisella kierroksella, olisi voinut tilanne olla toinen. Tämä sillä että Haaviston poliittisen taustan, arvomaailman ja kehä-3:n sisäpuolisuuden vuoksi menetti satojatuhansia ääniä. Puolestaan esim. se Väyrynen olisi koko maasta saanut ehkä laajemman kannatuksen.
Haaviston on kumminkin eräänlainen voittaja koko vaaleissa, puhutaan jopa ns. Haavistoilmiöstä. Tämä nyt tarkoittaa sitä että hänen ympärille onnistuttiin erittäin hyvin rakentamaan sellainen henkilökuva, joka lumosi ihmiset taakseen. Tämä nyt näkyy esimerkiksi niissä kommenteissa ja puheissa, mitä Haaviston kannajilta kuuli/kuulee ja silti kun heijastetaan Haaviston konkreetisia näyttöjä näiden mielikuvien ja puheiden taakse, on ilmeinen ristiriita; valtaosa puheista on sellaisia jolla ei rehellisesti sanoen ole mitään katetta. Kokonaisuudessaan tämä toiminta siis on mielikuvamarkkinoinnin kannalta riemuvoitto, puolestaan rationaalisesti ajatellen ja analysoiden erittäin ikävä piirre, nimittäin tämä vain korostaa entisestään vaalien "karjamarkkinallisuutta " / "missikisamaisuutta".
Toki varmaan pitkään pyöritellään spekulointeja siitä mihin Haaviston voitto jäi, esim. jäikö se homoseksuaalisuuteen. Tämä nyt on näkökantakohtainen, eli subjektiivinen seikka. Joku voi arvella että Haavisto olisi heteroseksuaalina pärjännyt paremmin, itse uskon että ei. Lopulta luulen vahvasti että homoseksuaalisuus oli eräänlainen vaaliase, se nimittäin oli se vahvin näyttö ja symboli erilaisuudesta ja suvaitsevaisuudesta..joka oli Haaviston keskeisimpia teemoja. Moni näkikin että se että Haavisto tunnustautui häpeilemättömästi homoseksuaaliseksi, nosti vain hänen vahvuutta ihmisenä olla konservatiivisista arvoista poikkeava. Toki vaikka hän tällä saavuttikin varmaan paljon kannatusta, oli se oletettavasti myös juuri näiden konservatiivisien arvojen kannatjien keskuudessa mahdollisesti iso miinus, en usko että kumminkaan isolle osalle Niinistöä äänestäneillä Haaviston seksuaalinensuuntaus oli lopulta kynnyskysymys olla häntä äänestämästä
Mitä tapahtui?
No mikä ratkaisi vaalit? -jotenkin tuntuu vahvasti että lopulta se politiikka ohjasi, vaikka sitä ei kovaan ääneen sanotakkaan ja tosiaan Haavistossä henkilökuvan vahvistuminen ehdokkaana ohjasi monen äänestyskäyttäytymistä.
Ensimmäisen kierroksen Niinistön äänestäjät äänestivät oikeistoa, se on ilmeistä. Puolestaan oikeiston lisäksi käytännössä puntarissa olivat vasemmistopolitiikka (vihreät, vasemmistoliitto, SDP) ja nationaallinen politiikka (Keskusta, PS), loppu (RKP,KD) jäi hajaäänille. Ilmeisesti vasen taho näki omalle poliitikalle huomattavasti suurempana ongelmana nationaalisen politiikan, kuin oikeiston joiden kanssa viime vuodet EU-politiikan myötä ovat lyöneet kättä. Näinpä 1-kierroksen käytännössä suurin taistelu käytiin vasemmiston ja nationalistisen puolueen välillä. Vasen osasi hiukan paremmin keskittää äänet yhteen ehdokkaaseen, kun taas PS:n ja keskustan menivät liiaksi tasan. Väyrynen tosiaan hävisi VAIN ~40 000 äänellä Haavistolle. Vasen taho vain teki siinä ehkä virheen etteivät valinneen demareista parempaa ehdokasta. Nimittäin voi hyvin olla että siinä missä Väyrynen, niin myös demari ehdokas olisi ehkä luonut kovemman vastuksen Niinistölle toisella kierrokselle...ehkä jopa taistellut aidosti voitosta.
Itse veikkasin että:
1.) Niinistö pitää ainakin 1-kierroksen 1 100 000 ääntä
2.) Haavistolla teoreettinen mahdollisuus saada loput 370 000 vasemman tahon äänistä, noin karkeasti
..tämä tarkoitti siis sitä että karkeasti veikaten 2-kierroksen lähtökohtatilannetta:
- Niinistö:~1 100 000 ääntä
- Haavisto:~940 000 ääntä
- Jäljelle jää:noin miljoona ääntä, josta reippaat 800 000 on Soinin ja Väyrysen ääniä.
Meillä vasemmistopainotteinen presidentti on ollut viimeiset 30 vuotta, se varmasti ratkaisi monen äänet toisella kierroksella suuntaan ja toiseen. Luulen että moni Soinin ja Väyrysen äänestäjistä näki Haaviston vaalien alla muodostetun henkilökuvan ohi hänen edustamaan politiikkaan ja näin ollen heille äänestysvalinta oli ilmeinen. Arvelin myös että äänestysprosentti tulisi laskemaan juuri näiden kahden äänestäjäryhmän puolelta ja näin kävikin. Tulos oli:
- Niinistö:1 802 400 ääntä (62.6%)
- Haavisto:1 076 957 ääntä (37.4%)
- Äänestysaktiivisuus:2 879 357ääntä (68.8%)
Oma veikkaukseni Haaviston suhteen meni alakanttiin, itse en oikein uskonut että hän olisi miljoonaa ääntä saanut, tosin ei tuo kauas mennyt. Vastaavasti Niinistön äänet menivät oman veikkauksen yli parilla sadalla tuhannella. Eli näköjään olin suhteellisen skeptinen kansalaisten äänestysaktiivisuuteen 2-kierroksella, hiukan oli usko että tiettyjen ehdokkaiden poisjääminen olisi laskenut enemmän kansan innostusta äänestää. Tietysti täytyy olla iloinen että äänestysaktiivisuudessa ei NIIN suurta lommahdusta tullut, vaikka kyllähän tuo laski reilusti parilla sadalla tuhannella aiempiin vaaleihin nähden.
Millainen presidentti nyt meillä on seuraava 6 vuotta?
Tämä on kysymys mihin on aikaista kenenkään sanoa mitään, arvailla voi ja luoda otaksuntaa hänen aiemmistä tekemisistä. Vaikka jostain syystä mielestäni Niinistö näyttää Simpsons -sarjan Mr.Burnsiltä..ja ehkä jopa henkilökuvakin voisi olla sellainen, en näe että Niinistö olisi niin kylmäkiskoinen kuin häntä hieman muistuttava Simpsons hahmo.
Uskon että maamme tulee saamaan länsimaalaisemman imagon ja tämän suuntaisen hyväksynnän. Tämä voi näkyä jo siinä että Niinistö mahdollisesti saa mm.kutsun valkoiseen taloon, mitä Haavisto ei saanut koskaan 12 vuoden aikana. Vaikka Niinistö ulospäin ei ehkä ole niin vasemmalle poliittisesti leimattu kuin Halonen oli, ei tämä tarkoita etteikö Niinistö itäänpäin sen huonommin poliittisia suhteita hoitaisi kuin länteenkään. Hän on kumminkin mm.Putinin kanssa asioinut jo kymmeniä vuosia sitten. Vastaavasti Niinistön suhtautuminen Venäjän politiikkaa on ehkä enemmän voimassa olevaa valtatahoa kuin Venäläisiä radikaaleja ja ääriliikkeitä tukeva. Tämä nyt on kokonaiskuvassa mielestäni erittäin tärkeä seikka ulkopolittisesti.
Mitä on keskusteluja seurannut niin kovin on pelkoa Niinistön NATO myönteisyydestä tai jopa toisessa päässä joku on kauhistellut hänen ja hänen vaimon Jennin ikäero. Kaikki nämä ovat enemmässä tai vähemmässä määrin turhia pohtia ja osa näistä on vain niitä mielikuvia, niiden relevanttisuudet TÄSSÄ HETKESSÄ on turhia. Vielä turhempaa on joidenkin ihmisten Haaviston häviökatkeruudessa mustamaalata että meillä olisi presidenttinä sodanlietsoja ja suvaitsematon ei-arvojohtaja - höpöhöpö.
Maamme tällä hetkellä elää monen näköisten ongelmien keskella ja nämä ongelmat tulevat syventymään. Niinistö on talousasioista vahvat näytöt, näin ollen kompetenssi tältä osin pitäisi olla hyvä. Vaikka Niinistö edustaa puolueensa puolesta ns.äärioikeistoa, ei hän ehkä persoonana ole kumminkaan puhtaasi äärioikeistolainen, eli niitä hyvinvointivaltiolle arvokkaita sosialistisia piirteitä voi hänestä varmasti löytyä. Tästä nyt tuli jonkunlainen näyttö kun Niinistö valintapäivän jälkeen ensitöiseen ilmoitti pureutuvan nuorten syrjäytymiseen, eli maatamme ravistelevaan erittäin vakavaan ongelmaan.
Mutta kuten tuossa jo tuli esille; me emme vielä tiedä millainen hän tulee olemaan presidentin roolissa. Edelleen hän ei edusta täysin sitä politiikkaa mitä itse eniten miellän, mutta ei hän missään nimessä huonoin vaihtoehto ehdokkaista ollut.
