torstai 17. toukokuuta 2012

Viina- ja kännikeskustelut

Me eletään tällä hetkellä voimakkaan kieltotrendin alla olevassa yhteiskunnassa. Milloin mitäkin halutaan kieltää, oli kyse sitten vaikkapa korvasienistä tai siviiliaseista. Kaikkia tätä kieltohysteriaa yhdistää tämän trendin alla mielikuvat ja jossain vaiheessa aiemmin mainitsemani kieltovimmasta syntyvä menttaaliorgasmi niille, jotka näitä kieltoja junailee. Kieltojen perään huutelu tuntuu olevan näille kieltoja ajaville "nykyajan shoppailua", eli keskeistä ei ole lopputulos vaan se prosessi jossa tavoitellaan jotain..shoppaamisessa se on se jonkun himmelin hankinta, kieltämisessä sen kiellon realisoituminen yhteiskunnan kansalaista ohjaavana kieltona, käytännössä lakina.

No nyttemmin on sitten noussut taas kieltohuumaa alkoholin suhteen. Liberaalin ajattelun pohjalta on mm.Päivi Räsästa ja montaa muuta poliitikkoa nostettu seinälle "hitlerinä". Lopulta kumminkin olen tullut siihen johtopäätökseen että "kieltäminen" kieltämisen riemusta, eli siinä nyanssissa missä tämä "kieltotrendi" edustaa, on totaalisen väärin. Mutta puolestaan "kieltäminen" perusteltuna on vakavasti otettava keskustelunaihe. Esimerkiksi tuossa taannon useammankin pätkän kirjoittaneena siviiliaseen omistus-/hallussapito-oikeudesta voi vetää validin summauksen että kaikki ne "kieltämiset" aiheen ympärille on ollut 100% tämän turhaakin turhemman "kieltotrendin" alaista toimintaa. Perustelu tähän on se, että tilastofaktat ja reaalimaailman asiat eivät puolla maassamme oikein mitään tarvetta "siviiliasekieltämisiin", melkein voisi sanoa että kieltämisen sijasta aselaki pitäisi olla joiltain osin vapaampi.

No entäpä se "kuningas alkoholi"..tai "viinan saatana"? ..maassamme kuolee keskimäärin noin 3000 ihmistä alkoholiin (sis.myrkytykset ja alkoholista johtuvat kuolemat), noin 1.5 miljoonaa kansalaista HARRASTAA kovan kännin vetämistä (eivät siis ole "ammattilaisia"), alkoholi aiheuttaa useiden miljoonien kulut yhteiskunnalle erinnäisten toimien kautta, maassamme aloitetaan suhteellisen nuorena alkoholin käyttö (vaikuttaa kasvavan ihmisen kasvuprosessiin), yli 80% kaikista henkirikoksista tehdään alkoholin alaisena, jne. lista haitoista on pitkä. Vielä kun katselee kehitystä joka maassamme on alkoholista johtuvien lieveilmiökasvujen myötä selvästi nouseva, herää kysymys että onko jokin "kielto", tai paremminkin kiristys aidosti paikallaan.

No on vilauteltu yhtä-sun-toista ratkaisua, esim:ravintoloiden aukioloaikojen lyhentämistä, keskikaljan korvausta 2-oluella kaupoissa (kekkari menisi Alkoon), jne. Kaikkia ehdotuksia vastaan on kansan syvistä riveistä heitetty voimakkaita vastalauseita. Huvittavaa on ollut huomata se että näistä "kansan syvistä riveistä" tulee melkein aina tunnustus alkoholin ongelmista, mutta mitään ei olla valmiita asian eteen tekemään. Eli käytännössä kansa on siis valmis maksamaan alkoholista johtuvat miljoonien kulut ja on toleroitavissa täysin tuo 3000 kuolemaa vuodessa. Ristiriitaista on se että aselaki keskustelussa tämä sama "kansan syvä rivi" luotsasi että laillisiin aseisiin kuolevien määrä (normaalivuonna 5-6 henkirikosta/vuosi) on kestämättömän korkea. Noin pikaisella matikalla sanottakoon että yhdessä vuodessa maassamme kuolee viinaan enemmän kuin laillisiin ampuma-aseisiin 500 vuodessa

Samaan hengenvetoon on äyskäröity että meidän (juoma-)kulttuuri on "väärä". Tässä varmaan on vinha pointti, sillä kyllähän meillä juominen pitkälti on humalan hakuista. Ja sanoohan sen järkikin, harva itse metanolin mausta niin paljon tykkää että sitä maun takia juo. Tässä yhteydessä onkin myös huvittavaa kuunnella kuinka alkholin ympärillä olevat kerhot puolustelee alkoholia maulla. Varsinkin olutpiireissä perustellaan vahvemman alkohopitoisuuden olemassaoloa "vahvemmalla maulla". Kun heiltä kysyy että kyse on siis siitä että vetää enemmän alkoholia, he vastaavat että ei missään nimessä siitä ole kyse, vaan jostain korkeammasta mäkuelämyksestä kun oluen volttiluku on kovempi, seuraavassa varmaan kovan oluenystävän lempparijuoma:

32 Volttinen Penguin -olut

Itse olen juonut monenlaisia oluita tässä useamman vuosikymmenen ja summata voin että oma makuaistini menee täysin toiseen suuntaan. Neloskalja ei mielestäni ole kovin erikoista, tai sanotaanko että kekkari on parempaa..ja vuosien aikana keskioluen prosenttien noustessa väittäisin että kekkari aikoinaan miedompana maistui paremmalle. Puolestaan kaikennäköiset IVB:t ja elefanttikaljat ei upoa ollenkaan, ne ei mielestäni edes maistu enään oluelle. Toki jos tarkoitus on keskeisesti humaltua, on selvää että vahvempi aine toteuttaa toimen tehokkaammin.

Samoin kun näitä keskusteluja on kuunnellut ja seurannut, aina lopulta tulee se tunnustus että kyse on humaltumisesta...muutenhan porukka alkoholin sijasta joisi alkoholitonta juomaa. Tästä päästään siihen että meidän maassamme lopulta kulttuurisidonnaisesti juodaan alkoholia humaltumismielessä..herää kysymys että miksi sitä ei sitten rehellisesti sanota esim.jossa "olutyhdistyksissa" vaan ämpyillään jostain "voimakkaista mauista" kiistaen humaltuminen? Varmaankin sen takia että huomaltuminen on sen kännäämisen ja kännin esiaskel (joissain tapauksissa synonyymi), ja puolestaan se kännääminen on vähemmän hyväksyttävä asia. Eli noin välisummauksena voi todeta että suurin osa juo alkaholia maassamme kännin takia, vaikka julkisesti saattaakin tekopyhästi jeesustella jotain muuta asiasta. Kun asia menee yksilötasolle, niin tietysti aina sanotaan että "en minä, minä osaan viinaa juoda oikein", tämä virke ja virsi tulee melkein kaikilta, veti 100prosenttista brenkkua sitten sen senttilitran tai 20 litraa vuodessa. Tämä lause tulee myös hallitsi viina sitten aidosti elämää tai sitten ei..ja vaikka vuosttain näitä "oikein viinaa juovia" kuolee tuhansia vuodessa. Tästä vilahtaakin se yksilönoikeus tehdä itselleen mitä vain ja määrät omasta tekemisestään..voi kun ihmiset todellisuudessa kantaisivatkin vastuun tekemisestään, harva vain sitä tekee. Yksilön vastuu puheessa on uhona aina siihen asti kunnes "pas*a osuu tuulettimeen" tekojensa suhteen, sitten nilkutetaan autettavaksi ja odotetaan että yhteiskunta maksaa viulut.

Alkoholin puolustajilta tulee myös aina "uhkailuksi" verrattava argumentit, jotka ovat itse asiassa jokseenkin releventti ja yleismaailmallinen kaiken kieltoideologian alla. Tämä uhkailu käytännössä on laiton viinan maahantuonti ja itse-tekeminen. No totuuden nimissä harva itse lähtee viinaa tekemään ja alkoholia nykyään saa tuoda LEVOTTOMAN määrän omaan käyttöön - ratkaisu:mitäpä jos wanhat tuontirajat tulisi voimaan?

Itse näen eroa nykypäivästä esim.80-luvun loppuun sen, että ruokakaupasta aikoinaan ei saanut oikein muuta alkoholia kuin jokusta kaljamerkkiä..sitä nykyiseen kekkariin nähden miedompaa kaljaa. Tuolloin ei lonkeroita tai limuviinoja saanut kaupoista..niitä ei oikein ollut ollenkaan. Tarjolla ollut siideri myytiin litran pullossa ja voltteja oli sen verran vähän että sitä ei luokiteltu alkoholiksi. Puolestaan ainoa lonkeroa oli tarjolla vain yhtä, sitä aitoa Long Drinkiä (Giniä ja greippi jaffaa) ja sekin vain Alkon kautta, samoin taisi olla 1-2 alkoholillista sidukkavaihtoehtoa ja nekin vain Alkon kautta. Nykyään tarjontaa marketeissa on MERKITTÄVÄSTI enemmän, prosentteja juomissa on enemmän, makuja on enemmän ja tarjolla on juomia joissa itse alkoholi maistuu aina vain vähemmän. Mielestäni tässä on selvä "syy-seuraus" -analogia nykyisen alkoholin käyttötilanteen syntymiseen.
Samoin ennen aikoinaan Alkot oli "tiskiAlkoja", eli viina haettiin tiskiltä tilaamalla, josta Alkon työntekijä haki brenkun ja kauppa syntyi. Ostajan tuli tietää mitä halusi tai käydä analogiaa myyjän kanssa ostamisesta. Nykyään Alkot muistuttaa marketteja, hyllyiltä litkut koriin/kärryyn ja kassalle. Suurin muutos tässä on se että mm.alaikäisen TAI/JA humaltuneelle myymiseen kontrolli on tässä nykyaikaisessa markettityylissa huomattavasti matalempi..ennen aikaan jo tiskille meno "pelotti" vaikka oli ikääkin ostaa jotain, etenkin jos vastassa oli vähemmän myynti-intoinen kauppias.

Noin kokonaisuutta summaten, voin sanoa viinakulttuuri on löystynyt ja viina on suhteessa halvempaa (ei ole euron hinnan korottava vaikutus vaikuta kuten muihin, esim.kossu ei hirveästi kalliimpaa ole nyt kuin markka aikana) kuin reilut 20 vuotta sitten. On selvää että alkoholia kulutetaan sen mukaan ja trendit on muuttunut. Mitä juomakultuuriin tulee niin se on tekosyy selitellä asioita, samoin kuin koulusurmissa on ampuma-aseeseen syiden osoittelu tekopyhää, sillä todelliset ongelmat on jossain muualla. Meidän kulttuuri määrityy siitä millaisen mallin me yhteiskunnassa elämiselle laitamme. Jos mallia luodaan alkoholille ja sen käytölle edulliseksi, on turhaa ihmetellä juomakulttuuriamme. Jos urheilutapahtumissa, esim.lätkässä alkoholi on keskeisessä roolissa "viihdettä", on selvää että viina virtaa siinä. Samoin jos hyväksytään se että alkoholia on enemmän, halvemmalla, vapaammin, eikä se maistu edes enään viinalle, on selvää että se toimii indikaationa käyttätymiselle ja yhteiskunnan mallille. Karkeasti sanottuna limuviinat esim. on kuin houkute nuorten alkoholin käyttöön..tai ei se ainakaan jarruta sitä kuten omassa nuoruudessa kaljan juontia joutui "opettelemaan". Näin ollen on täysin turhaa jeesustella tuon aiemmin mainitun humaltumisen lisäksi siitä että paljonko alkoholiuhreja on yhteiskunnassa tai juomakulttuuria, koska ne ovat suoraa seurausta mallista, minkä kansa on yhteiskuntaan luonut. 

Esimerkiksi maassamme on jokin "renttuihannoiminen" ollut aina, en oikein usko että noin yleisesti maailmalla ei vastaavaa ole. On noin järjellä ajatellen outoa että joku Irwin Goodman oli niinkin suosittu, siis ihannoitu renttu.."renttu" sanasta itseasiassa aikoinaan rakennettiin jossain mittakaavassa trendikäs käsite. Oudoksi tämän tekee se että "renttu" on kaikkea muuta kuin synonyymi hyville elintavoille tai elämiselle/ihmiselle. Ja ei tämä rajoitu mihinkään Goodmanniin, vastaavia on vaikka kuinka ja on edelleen. Esimerkiksi Matti Nykänen, reppana joka on elänyt "pullon huorana" melkein koko elämänsä, tehnyt toinen toistaan typerämpia tekoja...joka on harmi sillä hänen huiman urheilijauran pohjalta tulevaisuus olisi voinut olla toisenlainen. Matti ei osaa laulaa pätkääkään ja vielä Mervin aikoina kun meni heidän humalan huuruista "playback -konserttia" kuulemaan, pystyi ehkä saamaan ko.esiintyjiltä kuonoon. Kaiken hyvän lisäksi liput maksoi suhteessa paljon moiseen "spektaakkeliin" ja todistus "renttuihannoinnista" oli että porukkaa näihin tuli aika paljon..eli siis katsomaan tällästä:

Täysin samaa touhua tekee esim. Johanna "tuxu" Tukiainen siskonsa kanssa. Ongelma ei sinänsä ole itse nämä esiintyjät, vaan markkinat, esiintyjät vain vastaavat kysyntään. Ilmeisesti me olemme kansakuntana sen verran juntteja, vielä puusta tulleita tai/ja luolaihmisiä kun tälläsiisiin ihastutaan. Toisaalta tässä kulttuurissammekin eletään melko tuulihattuina, milloin helsingista jonkun ideologian pohjalta ollaan kovalla sykkeellä tekemässä "metropolia" ja samalla messutaan kotimaisesta luonnon läheisyydestä - käytännössä siis mm.vihreä puolue edustaa tätä sairasta ja kieroutunutta maailmanmenoa.

Itse kuuntelen aika paljon radiota, etenkin Radio Rockia ja siellä korporaatiota. Korporaatio ehkä on sen takia loistavaa viihdettä että jutut ja touhu menee ristiriitaisen epäsovinnaisesti eteenpäin JA SILTI samalla touhu on jonkunlaisessa harmoniassa. Tosin mikään ei ole täydellistä, mikä ehkä tekee myös korporaatiosta miellyttävä, esim. juontaja Jenni kompuroi toisinaan niin paljon emotionaalisen ja rationaallisen maailman välimaastossa ettei ole tosikaan. No miten tämä liittyy viinakeskusteluun..muuta kuin että ko.Radio Rockissa asiaa on myös ruodittu? ..se liittyy iltapäiväjuontajan Jone Nikulan kautta. Tämä jamppa esiintyy melkoisena kameleonttina julkisuudessa, milloin ollaan hyysäreitä vastaan ja milloin yhteiskunnallista auktoritääriä vastaan...joissain tapauksissa ristiriita hänella on viestinnässä jo yhdessä ja samassa virkkeessä. Loppujen lopuksi Nikulan touhu on kuin hänen puhuminen; yritetään katu-uskottavasti höpistä sivistyssanoilla viisaita..lopputulos on jotain tyysti esittämällä esitettyä shaibaa ja verbaalista katkokävelyä. On tunne että Nikula ehkä elää jonkinmoisessa siviili- ja työ-minäkuvan välimaastossa, kummassakkaan roolissa hän ei ole aito. 
Nikula kumminkin edustaa valtamediassa sitä erästä ilmentymää tässä junttikansan keskuudessa. Ihmettelin nimittäin aikoinaan kun tuli ohjelma "äijä" kulttuurista, jossa hän esiintyi toisen pitkätukan kanssa erinlaisten ammattien parissa. Ohjelma formaattina oli hyvä, tuli tunnetuksi erilaisia ammatteja ja ammattialat saivat huomiota. Se viestinnän markkinallinen puoli vain pisti ihmetyttämään, nimittäin tässä ilmeni yksi kouluesimerkki "kulttuurikasvatuksesta" maassamme; mitä äijämäistä on tehdä metallihommia..siis sen äijämäisempää kuin missään muussa fyysiessa työssä? ..ei mitään. Vähän samanlailla kun hehkutettiin Irwin Goodmannia renttuna  mainonnassa. Toki arvomaailma näillä kahdella on tyysti toisenlainan, mutta se perusmekanismi viestinnässä taustalla on yhtenevä. Mekanismi viestinnässä tiettävästi on tehokas, miksi sitä ei käytetä hyväksi alkoholin käyttökulttuurin muokkaamiseen?

Lopulta kysymys on siitä mitä me kansana oikeasti halutaan ja mitä toleroidaan. En rehellisesti näen kovinkaan huonona ajatuksena lähteä säätämään alkoholin verotusta siten että käyttämällä tehdyissä juomissa on matalempi kerroin kuin tislaamalla/keittämällä. Ja sitten moisen kulmakertoimen ohjaajana toimisi juoman volttimäärä. Eli mitä enemmän on volttia juomassa, sen enemmän on veroa.
Samalla viinoihin palautetaan takaisin huumemääritys tiettyyn prosenttimäärään, eli vaikkapa se wanha 80 volttia olisi raja huumemääritykseen, ts. kaikki yli 80 volttiset viinat olisi kielletty..tai voisi se raja olla matalempikin. Juttu kun on niin että pääsääntöisesti suurimmat ongelmat tulevat kovilla viinaksilla, mm- juurikin nuo henkirikokset ovat usein tilastoitu sellaisista humalatiloista, joihin on työ ja tuska päästä vain kekkaria juomalla.
En nyt niin pahana näe että kekkari menisi alkoon ja "mellan öl" tulisi tilalle. Täysikäiselle sen keppanan hakeminen ei Alkosta ole suuri ponnistus ja ruokajuomana luulisi sen miedomman käyvän. Puolestaan nuorten alkoholin kokonaiskulutukseen vuositasolla tällä voisi olla suurikin vaikutus. 
Ja mitä tuontiin tulee niin kiristetään tuontirajoituksen siihen missä ne aiemmin oli, ei se lopeta harmaata tuontia tai kauppaa, mutta rajoittaa ja vähentää sitä.
Mitä puheisiin puistojuomisesta ja baarien aukioloajoista tulee, niin niissä en oikein osaa nähdeä mitään absoluuttista kikkaa, joten ehkei pitäisi niin paljon tähän panostaa. Esim.baarien myynti pikkutunneilla on suhteellisen pientä, porukka tulee "pohjissa" juottolaan. Ehkä suurempi kysymys kohdistuu baarien asiakaskontrolliin, humaltuneellehan ei saisi lain mukaan myydä, eli portsarille puhalluskojeet käyttöön ja sisälle ei pääse jos on liikaa pohjalla...toisaalta ravintoloitsijan elinkeino on tohusta kiinni. Puistojuominen on täysin ok, jos ihmiset osaa käyttäytyä. Jos ihmiset ei puistossa viinan kanssa käyttäytyä, ei ne osaa sen viinan kanssa käyttäytyä missään. Toisaalta jos ihmiset ei osaa viinaksissa käyttäytyä muualla, niin sitten ei asiaa olisi yleiseen puistoonkaan.

Mutta tosiaan kyse on päätöksistä ja tahtotilaoista. Mitään sateentekijää tähän tilanteeseen ei mielestäni ole jolla saataisiin kaikki nykyiset asiat pitää ja lieveilmiöt sekä ongelmat laskisi. Tietysti jyvänä pohjalla, kirsikkana kakun päällä on alkoholin liiketaloudellinen puoli. Raha vaikuttaa lopulta kaikessa, kaikki on jokaisella kaupan kun rahasumma on tarpeeksi suuri. Tämän aspektin myötä koko viinakeskustelu niin käyttäjien, kaupan kuin yhteiskunnan puolelta on lopulta kiusallinen asia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Voit kommentoida höpötyksiäni/juttujani..pidätän kumminkin oikeuden katsastaa ja hyväksyä kaikki kommentit ennen julkaisua :D