sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Musiikin harrastamista

Nyt on eletty viimeiset 10-15 vuotta harrastuksien ja viihteen osalta aika moista digitalisoitumisen aikaa, vielä kun kodinviihde-elektroniikka on halpentunut ja meidän kansallinen mantra on ollut kulutuksen lisääminen (ja samalla pitäisi vähentää hiilijalanjälkeä...omituinen ristiriita. No mutta se on toinen juttu se..). Tuloksena on että perinteiset (hyvät/kunnon?) harrastukset ovat jääneet digitaaliviihteen jalkoihin.

Yksi selvimmistä esimerkeistä kohdistuu musiikin harrastamiseen. Omassa nuoruudessani nuoret harrasti kitaran rämpyttelyä tai bänditoimintaa muiden soittimien myötä, jotta heistä olisi tullut rockitähtiä webleyn stadionia täyttämään. Nykyään nuoriso "humppaa" guitar heron kanssa, jolla taas ei rehellisyyden nimissä ole oikein mitään tekoa musisoinnin kanssa...vaikka osa vanhemmista näin erehtyy luulemaan. Ko. pelin kitaran mallinen peliohjain on vain peliohjain, ainoa yhteys soittamiseen on ohjaimen muoto, siinä kaikki. Itse asiassa konsolin omalla ohjaimella voi pelata guitar hero -peliä siinä missä sillä kitaran mallisellakin.

On mielestäni tietyssä mielessä erittäin suuri sääli että musisointi perinteisessä muodossa on jäänyt viihdehumpan jälkoihin. Miksi näin? ...nykyihminen on kärsimätön, kaikki pitää olla heti-tässä-nyt ja se täytyy tulla helpolla. Ts. ihmisillä ei ole kärsivällisyyttä ja nöyryyttä opetella ja kasvaa hyväksi jossakin. Räikeimmillään huonon itsetunnon omaava henkilö "ostaa itsetuntoa" hankkimalla "taidon". Eli esimerkiksi kun nykyään viihde-elektroniikkakrääsä on halpaa niin kun ostaa hyvän tietokoneen+graafisen softan, onkin yht'äkkiä suuri "media graafikko". Surullinen tosiasia on se että todellinen taito erottuu vaikeiden ja haastavien asioiden suoritumisella. Se "taito" minkä voi hetkessä ostaa, on ostettavissa kaikilla muillakin.

Takaisin soittamiseen. Töllöstä yömyöhään tuli JIMiltä roskaohjelmaa youtuubin katsotuimmista pätkistä ja osui silmään pätkä joka ansaitusti oli netin katsotuimpia. Se oli pätkä kaukoaasialaisesta nuoresta jampasta (Jeong-Hyun Lim), joka oli lähtenyt musisoinnin harrastukseen kitaran soiton kautta. Hämmästyttävää ei ole vain se että jamppa rämpyttelee hyvin, vaan se että kyseessä liene jonkin asteinen lahjakkuus, nimittän ko. esityksessä on takana hyvin vähän opetusaikaa:


Tuo pätkä oli ensimmäisiä. Myöhemmin jamppa on sittemmin musioinut nettiin enemmänkin. Seuraavassa Vivaldin 4 vuodenaikaa, samaahan meitin Alexi Laiho on ESP:n miljuunasoppareilla soitellut kaverinsa kanssa...tämä käveri soittaa molemmat osat itse itsensä kanssa, hiukan vaikeusastetta lisää:


...ja lisää:






Samaan ei meitin nuoret pysty guitar hero pelin pohjalta - se on fakta! ..tai haaste on heitetty. :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Voit kommentoida höpötyksiäni/juttujani..pidätän kumminkin oikeuden katsastaa ja hyväksyä kaikki kommentit ennen julkaisua :D