Muistan aikaa kun itsensä "virittely" hurjimmillaan rajoittui korvien rei-ittämiseen ja tatuoinnin ottamiseen..tatskojen suhteenkin oltiin hyvin varautuneita. Tästä aikakaudesta ei ole kuin...öö, oisko noin 15-20 vuotta (no onhan siitä aikaa). Nykyään ihmiset leikkelee ja tuunaa itteensä miten sattuu, joku haluaa olla sarjakuvahahmon näköinen, toinen haluaa olla raajaton, joku taas asennuttaa sarviaan päähän jotta näyttäisi saatanalta. Entisaikojen "vain lehdistä luettavat" kohujutut silikoonitisseistä ja botoxinaamoista on nykyään arkipäivää.
Sitä taitanee tulla wanhaksi kun ei ymmärrä, eikä kait tarvitse ymmärtääkään. Sen toki ymmärrän että on jokaisen oma asiansa jos haluaa oikeasti näyttää ja olla vaikkapa teletappi -hahmon näköinen ja tällä tavoin tuntuu että se oma itsetunto paranee ja on parempi elää pallolla. Tosin sitä en ymmärrä mikä pistää nykyihmisen pään niin sekaisin että ei hyväksy itseään sellaisena kuin on tai on NIIN kova tarve olla jotain muuta sillä seurauksella ettei takaisin ole mahdollisuutta mennä. Mielestäni aikoinaan tatuoinnin ottoon liittyvä hyvä ajatus elää edelleen "ota sellainen tatuointi sellaiseen paikkaan, jota ei tarvitse myöhemmin jossain elämän vaiheessa katua"
Ohessa nyt on taas yksi kouluesimerkki. Todella hyvän näköinen tytsy on omannut ilmeisesti jonkunlaisen fiksaation huuliin yms., joten hän laittaa naaman huulet mukaan lukien (täysin tarpeettomasti) uuteen uskoon:
 |
| ...ja mielestäni lopputulos on huomattavasti lähtötilannetta huonompi. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kommentoida höpötyksiäni/juttujani..pidätän kumminkin oikeuden katsastaa ja hyväksyä kaikki kommentit ennen julkaisua :D