Lisää ampuma-aselakisirkuksesta

Aiheen muita kirjoituksia:

7.11.2010 - Uusi ampuma-aselaki hyväksytty
- Kotimaan koulusurmat
- Kotimaisen aselain lähihistoriaa
- Tilastoja ja tosiasioita
- Laittomat ampuma-aseet Suomessa
- Mistä ampuma-aselakihässäkässä on oikeasti viime vuodet ollut kyse


18.6.2011 - ROUND THREE!..eli "Uusi ampuma-aselaki astui voimaan"
- Asevastustajan aivoitukset ja argumentit (hoblofobia, demonit, yms.)
- Lisää kouluampumatapauksista ja AYO
- Tapahtumien relaatiot ja kausaalit
- Laittoman ampuma-asemarkkinan synnyn skenaario
- Ampuma-aselaki muualla: Britannia, Sveitsi, Yhdysvallat, Viro, Venäjä

8.8.2011 - Pyssylaki, neljättä viedään.
- Norjan ampumatapaus/terroriteko
- Ampuma-aselaki muualla: Japani, Yhdysvallat (osavaltioita ja paikkakuntia), Belgia, Australia
- Tuomioja:siviilien aseiden keskitetty säilytys = "korpisäilytys"
- Maamme todellisia lukuja ja suhteellisuus
- Todelliset uhkakuvat ja kansan turvallisuuden kyseenalaistajat
- Ampuma-aselakisirkuksen todellinen tausta ja liikkeelle paneva voima maassamme, politiikka
- Yksilön oikeus puolustaa itseään ja omaa henkeään

25.12.2011 - Asepassi: eli aseista viidennen kerran
- Asepassi
- Aselupien hinnat
- Suomen aseista vielä
- Britannian aselaki ja tilastomuutokset (1998)
- Muutama sananen vielä Japanista ja Belgiasta
- Todiste asevastustajien argumentointi- ja perusteluvirheistä

***********************

On tuossa tullut kirjailtua pari vuodatusta tästä aiheesta, niin antaa nyt tulla lisää. Oikeastaan heräsi tarve käydä läpi joitain asioita (jälleen kerran) sen takia että a.) eräs henkilö tekee aiheesta opinnäytetyötä, näin ollen se käynnisti minun omaa ajattelua ja b.) mitä enemmän asiaa käy läpi, sen enemmän koko prosessi kuvastaa tiettyä poliittista mädännäisyyttä, mitä tässä ”hyvinvointivaltiossa” tapahtuu.

Aiemmassa löpinässäni (LINKKI) kävin jo jonkin verran läpi paatoksella taustaa ja pohdintaa. Opinnäytetyökysely pisti miettimään koko ruljanssin vaikutuksia. Eli tähän nyt olen listannut kohta kohdalta joitain uuden ampuma-aselain ja nykysuuntauksen vaikutuksia kansalaisiin, yhteiskuntaan ja siihen paljon perättyyn turvallisuuteen. Laitan myös mukaan vaakakuppiin arveltuja saavutettuja vaikutuksia..ovatpa ne sitten hyviä tai huonoja. Ja lopuksi kirsikaksi kakun huipulle lisää politiikkaa ja mistä on mihin tultu. Mutta aloitetaan uuden ampuma-aselain vaikutuksista (I ja II vaihe).

Vaikutus (ja kriminalisointi) suorasti yli puoleen miljoonaan täysi-ikäiseen nuhteettomaan kansalaiseen.

Laillisen ampuma-aseen hankinta, omistaminen ja hallussapito on maassamme ollut useita kymmeniä vuosia viranomaisen hyväksymää toimintaa. Ts. kansalainen on anonut viranomaiselta ampuma-aseen hankinta- ja hallussapitoon lupaa ja jos viranomainen on hyväksynyt anomuksen, on kansalainen hankkinut ampuma-aseen itselleen, eli tällöin ampuma-aseesta objektina on tullut KANSALAISEN yksityisomaisuutta. Tämä on seikka missä joskus moni tuntuu menevän hukkateille.

Ensinnäkin ampuma-ase ei ole valtion omaisuutta missään vaiheessa, näin ollen valtiolla ei ole (TAI TULISI OLLA) määräämisvaltaa yksityishenkilön omaisuuteen muuta kuin äärimmäisissä poikkeustapauksissa. Näitä poikkeustapauksia voi olla esimerkiksi kriisitilanne jossa valtio maan puolustuksen edellä joutuu ottamaan käyttöön yksityisomaisuutta, esimerkiksi kulkuneuvon, jne. Toinen nykyään ikävän usein käytetty poikkeustapausperusta on yleisen turvallisuuden vaarantuminen. Kun kuulee/lukee näitä ”vaaratilanteita”, niin ei voi muuta kuin hämmästellä tulkintoja. Ei ihme että hallinto-oikeus on tukossa erilaisista oikeusjutuista. Kolmas yleinen ja perusteltu syy laillisen ampuma-aseen poisottoon/luvan peruuttamiseen on kansalaisen tekemä rikos, eli jos ampuma-aseella on suoritettu rikos, se menee valtiolle ja jos on muita aseita, niiden luvat peruutetaan ja ampuma-aseiden kohtalo selviää mm. poliisin huutokaupan kautta jossa käytännössä ase menee polkuhinnalla tai ase menee romutettavaksi.

Toiseksi viranomaisen omien päätöksien pyörtäminen ilman kansalaisen vaikuttavuutta päätöksen muuttumiseen on täysin 100%:sti viranomaisen mielivaltaa yli kansalaisen perusoikeuden oman omaisuuteen määräämiseen.

No mitä tarkoittaa ja mitä vaikutuksia tulee uusilla ampuma-aselaeilla näihin 650000-670000 ampuma-aseen omistajaan? Se tarkoittaa käytännössä syrjintää, sanktioimista (jossa väistämättä tulee kansalaiselle taloudellisia menetyksiä) ja lopulta kriminalisointia. Etenkin nyt kovalla kiireellä, pakolla ja väkisin väännöllä esille tuotava ampuma-aselain II –vaihe tulee tuottamaan harmaita hiuksia useille kymmenille-sadoille tuhansille nuhteettomille kansalaisille. Nimittäin tuossa vaiheessa viranomainen käy käytännössä läpi ihmisten omaisuuden läpi ja jäljestäpäin määrittää, onko ihminen oikeutettu omistamaan sellaista omaisuutta, mikä on saattanut olla omistuksessa jo kymmeniä vuosia ilman minkäänlaista ongelmaa. Eli kun kansalainen on hakenut jollekin ampuma-aseelle hankkimis- ja hallussapito-oikeutta ja viranomainen on sen myöntänyt, niin nyt jatkossa voi viranomainen peruuttaa luvan ilman rikoslaissa olevaa perustetta, ts. ”kriminalisoida” nuhteeton kansalainen ja saattaa tälle taloudellisia menetyksiä ampuma-asemenetyksen myötä.

Vaikutus ja kriminalisointi epäsuorasti (melkein) koko kansaan.

Tulevana kesänä voimaan tuleva ampuma-aselain I –vaihe pitää sisällään useita aivan käsittämättömiä kohtia, joiden tulkinnan mahdollisuus on laaja, toteuttaminen/noudattaminen vaikeaa ellei jopa mahdotonta ja jotkut kohdat kriminalisoivat melkein kaikki kotimaan kansalaiset. Tämä koko kansaa koskeva kriminalisointi kohdistuu uuteen voimaan tulevaan lakimääritykseen, jonka mukaan käytännössä KAIKKI sellaiset objektit, jotka on muutettavissa TAI tulkittavissa ampuma-aseeksi (niillä voi ampua ainakin kerran) ovat luvanvaraisia ampuma-aseita…olivatpa ne mitä tahansa objekteja.

Tämä ”kaikkialla ampuma-aseen näkeminen” ideologia käytännössä pitää luonnollisesti sisällään kaikki hiukankin jämäkämmin valmistetut starttipistoolit, nallipyssyt, softair –lelut, yli 30 vuotta wanhat ilmakot ja BB –pyssyt/värikuulapyssyt, jne. Eli jos tällainen löytyy perheen 8 ikäiseltä muksulta perheestä, syyllistyy hän automaattisesti tietämättään ampuma-aserikkomukseen JOS tuolle ”ampuma-aseelle” ei ole haettu lupaa.

Noh mitäs muita objekteja voisi olla? ..putken pätkä josta on toinen pää lyöty lyttyyn ja siinä sattuu olemaan lyttyyn lyödyssä päässä kyljessä reikä – 100% ampuma-ase uuden ampuma-aselain mukaan. Tuohan ei tarvitse muuta kuin sopivan kokoisen laakerin paperin kanssa juntattuna putkeen ja mustaa ruutia, reikä kyljessä toimii sytyttämiseen. No entäpä ihan normi sähkön johdottamiseen tarkoitettu muoviputki ilman lyttyyn lyötyä päätä ja reikää kyljessä? ..sen voisi tulkita myös tulkita ampuma-aseeksi, nimittäin siitä voi valmistaa helposti ainakin kerran laukeavan edellä kuvatun ampuma-aseen. Tätä objektien ampuma-aseistamista voi jatkaa kotonaan helposti kun tutkii mielikuvituksella romuja läpi.

Deaktivoidut aseet ovat myös mielenkiintoinen kysymysmerkki. Uuden ampuma-aselain mukaan siis helposti muutettavissa olevat objektit luetaan ampuma-aseiksi. Ampuma-aseita on dekottu oikein ja laillisesti monella tapaa vuosien aikana, mutta mikä on tulkinta? ..sitä ei ole kirjoitettu auki, miksikö? ..todennäköisesti sen vuoksi että tehtävä on jokseenkin mahdoton, eli taustalle jää jälleen jonkun virkaihmisen tulkinnanvara, joka vaihtelee paikkakunnittain ja taas ollaan mm. perustusoikeuskohdan numero 6 silmätysten. Käytännössä mennään siihen että dekotut aseet pitää luvittaa, eli 20 taposta tuomittu ihminen voi äkkiä pitää hallussa vaikka 100 luvanvaraista ampuma-aseeksi luokiteltua dekoasetta, kunhan hän ne luvittaa – kiusallinen ristiriita.

Uudessa ampuma-aselaissa myös äänenvaimentimet ja sellaisiksi luokitellut objektit ovat luvanvaraisia. Tämä puolestaan tekee jälleen tulkinnat mielenkiintoiseksi, nimittäin esim. softair lelun piipun päässä sopivalla kierteellä oleva holkki voi helposti olla luettavissa vaimentimeksi, ei muuta kuin teräsvillaa askarrellen sisään niin se on viimeistään tuolloin vaimennin..toki se vaimentaa sellaisenaan yksikammioisena jo hiukan ääntä. Toinen vieläkin erikoisempi tapaus on vaikkapa puolen litran muovipullo, se on tunnettu toimivan hyvin kätevästi vaimentimena. Uuden lainsäätäjä perustelee että pullo ei ole vaimennin ennen kuin on adapteri piipun kiinnitystä varten, eli jos kotoa löytyy teippirulla (=adapteri) ja limpparipullo, on kyse luvanvaraisesta objektista. Kun laki tulee voimaan, tulee ilmeisesti raijata kaikki tyhjät muovipullo asemalle luvitettavaksi.

No eli siis tulevan uuden ampuma-aselain mukaan uskallan väittää että jokaisessa kodissa on ampuma-aseita. Mielenkiintoinen kysymys herää että ”mitä sitten?”. No jotta lainkuuliainen kansalainen eläisi nuhteettomasti lakien mukaan, hän menee ja luvittaa objektinsa. Eli hän kärrää putken pätkät, mukuloittensa lelut, mahdolliset dekoaseet, ilma-aseet ja muoviset juomapullot+teipit poliisilaitokselle, kaikki merkitään ja luvitetaan. Kysymys kuuluu että miksikä nämä objektit luetaan? ..siis esimerkiksi jos luvittaa tai hakee lupaa deaktivoidun aseen hankkimiseen niin mikä se on? ..ampuma-ase kun se ei kumminkaan lopulta ole. Samoin pitääkö olla lopulta hankkimislupa kun hakee limpparia muovipullossa lähikaupasta tai putkea rautakaupasta? Entäpä kun kyseinen luvanvarainen osa romutetaan, eli esim. palauttaa muovipullon kierrätykseen tai lyö teräsputken rakenteeksi taloonsa?

Voi kuulostaa absurdilta ja vouhottelevalta tekstiltä, MUTTA todellisuudessa tuo uusi ampuma-aselaki näin asiaa luotsaa. Eli ei tekstini ole absurdia, uusi ampuma-aselaki on.

Ei estä uusien koulusurmien/vastaavien dramaattisten tapahtumien syntyä.

FAKTA ON, että koko uuden ampuma-asejupakan takana todellisuudessa on poliittinen intressi tiettyihin idealogistisiin etujärjestöihin, siitä tuonnempana lisää. Se miten poliittinen tahtotila/päätös ajetaan kansaan on aina toinen juttu, itse kutsun toimintoa ”poliittiseksi silmänkääntötempuksi”. Eli kuten taikuri oikealla kädellä uskottelee katsojan huomion toisaalle, vasen käsi tekee sen todellisen illuusion mielikuvan muodostavan työn – täysin sama asia tapahtui maamme ampuma-asejupakassa. Kansalle se fokus kohdistettiin kahteen sangen ikävään tapahtumaketjuun Kauhajoella ja Jokelassa. Nämä yksittäistapaukset tulivat kuin poliittisesta tilauksesta vuoden välein, jotka lopulta ajoivat poliittisen vallan toimimaan ja inhimillisen ylilyönnin syntipukiksi leimattiin irrationaalisesti eloton objekti…kuin suoraan noitavainojen ajoista. Ja tässä edellisessä virkkeessä lähestytään sitä RAADOLLISTA (ja kliseistä) tosi asiaa, että se ihminen inhimillisenä teon toteuttavana tekijänä on tappaja, ei eloton objekti. Kansalle annettiin tietoisesti väärin ymmärtää, että ampuma-ase on nyt se joka on teot toteuttanut. No kun henkirikosyhtälössä aina ihminen on vakio ja tekoväline on muuttuja, tarkoittaa tämä sitä että tekoväline voi olla mitä vain, vaikkapa teräase tai ajoneuvo, jotka muuten ovat tämän maan ”tilastohittejä” vuodesta toiseen henkirikoslistoilla paaaaaaaaljon määrällisesti kauempana kuin mm. lailliset lyhyet käsiaseet. Tästä toimintamallista voisi helposti tehdä vertailuja ja NIIN NIITÄ TULEEKIN tehdä, sillä näin asiaan saa etäisyyttä ja ne mahdolliset "demonit" aseen muodossa häilyy pois. Esimerkiksi tulisiko JOKAISTA viinin juojaa rangaista taloudellisin ja rikosoikeudellisin keinoin jokusen rattijuopon tappojen seurauksesta?

Lopulta päästään siihen kiveen hakattuun rationaalisesti pääteltyyn faktaan että 1.) koulusurman/vast.tapahtuman toteuttava henkilö voi toteuttaa ja todennäköisesti toteuttaa tekonsa jollain muulla tekovälineellä, jos laillista ampuma-asetta ei saa. Toinen fakta on se että EI OLE OLEMASSA KIRJOITETTUA LAKIA, joka kontrolloi 100% ihmistä. Toisin sanoen JOS VAIN kirjoittamalla paha häviäisi maailmasta, olisi se hävinnyt aikaa sitten. Eli 2.) mikään laki ei estä ihmistä toteuttamasta henkirikosta. No seuraavaksi päästään sujuvasti psyykkeeseen, eli inhimillisessä tekijässä on korvien välissä se toimiin ohjaava tekijä. Maailman historian aikana on tuhlattu tuhansia miljardeja dollareita ihmisten ajatusten lukemiseen, puhumattakaan ihmishenkien määrää paljonko on kokeisiin uhrattu ja tuloksetta. Näin ollen 3.) ei ole olemassa konetta, keinoa tai lääkäriä joka osaa haastattelulla tai jollain prosessilla menemään todellisuudessa toisen ihmisen mieleen/päähän. Lopuksi epätoivoisesti yrittämällä uuden ampuma-aselain mukaan rationalisoida ja haarukoida hirmutyön tekijän fiktiivistä kaavaa rajoittamalla niitä pykälissä on epäonnistunut ja turhaa. Näin ollen mm. 4.) 20 -vuoden ikäraja tai/ja lääkärin lausunto ei estä kouluammunta tapausten syntyä, sillä esimerkiksi Kauhajoen kouluampuja oli 22 vuotias ja lääkärin noin 30-minuutin mittaisen arvioinnin pystyy suhteellisen helposti pienenkin sosiaalisen taidon omaava suorittamaan läpi hienosti.

Summasummaruma. Ei ole lakia, jolla voidaan ääritilanteissä käyttäytyvän ihmisen toimia estää. Mikään laki ei pysty suoraan rajoittamaan tai estämään henkirikoksen tekoa. Ainoastaan idealistinen ajatusmalli kuvittelee näin tapahtuvan, eli saman lailla kuin kommunismi: toimii teoriassa, ei käytännössä. Hirmutöiden edellä ei ikävä kyllä voi todeta kuin että ”näitä sattuu”. Ihminen lopulta on vain eläin jolla on kyky ajatella emotionaalisesta ja tuntea myötätuntoa. Näin ollen kaikki lähtee kasvusta, millaiseksi me kasvamme nykymaailmassa ja tästä päästäänkin yhteen lääkkeeseen jolla kouluampumiset ja vastaavat estetään: mielenterveystyö.

Lisää rikollisuutta, raa’istaa rikoksia, kasvattaa henkirikosten määrää ja tukee/kasvattaa järjestäytynyttä rikollisuutta.

Tämä on vakava seikka, mitä tietty taho ei kykene tai tahdo ymmärtää. Asiaan liittyy jokunen taustatieto ja tekijä, jotka voi helposti tutkimustietojen kautta todeta.

Ensinnäkin aseharrastaminen voi olla ja ehkä usein onkin ”intohimoista” siinä missä moni muukin harrastusmuoto. Esimerkiksi liikunta on hyvin monelle ihmiselle elämäntapa, ei siis vain se 2-3 tuntia viikossa liikuntasessio, vaan elämän täyttävää toimintaa. Aseharrastaminen ei ole synonyymi väkivallalle tai sodalle niin kuin moni ideologi tai aktivisti haluaa sairaassa mielessä kuvitella. Usein aseharrastaja voi olla kiinnostunut itse ampumisesta, asemekaniikasta, aseisiin liittyvästä historiasta tai ampuma-ase voi olla puhtaasti työkalu jonkin muun harrasteen välttämättömyydessä kuten tarkkuusammunta tai metsästys. Tämä ajaa siihen että voisi kuvitella että jos lailliset aseet häviäisi, niin nuhteeton aseharrastaja jatkaisi harrastustaan laittomilla ainakin jossain muotoa. Kuten aiemmin tuli ilmi, ei kirjoitettu kielto estä yksilön toimintaa kiellosta huolimatta.

No mistä laittomat ampuma-aseet? ..laittomien aseiden määrää ei kukaan tiedä, maahantuovat ammattirikolliset olisivat ehkä parhaita antamaan likimääräisen arvion määrästä, ei oikein kukaan muu. Poliisin takavarikon mukaan on arvioitavissa valtaosan laittomista aseista olevan meidän sotien aikaisia, eli mm. asekätkennän ja sodan jälkeen ilman kirjanpitoa jääneen kaluston jäämistöä. Osa on salakuljetettu ja yksi osa on sitten sitä siviilirekisterissä ollutta, eli kodeista varastettua. Sitten pienenä osana on myös itse valmistetut, nämä voivat olla sitten melkein mitä vain, todellisuudessa kun aseen valmistamiseen ei tarvita kovinkaan erikoista valmistusmenetelmätuntemusta, eikä harvinaisia raaka-aineita.

Edellä mainitussa jaottelussa se siviilirekisteristä varastettujen osuus on se, mihin asevastustajat haluavat vaikuttaa ja totta on se että tilastokukkanen saadaan aikaan kun kielletään kaikilta siviileiltä ampuma-aseiden halussa pito. Tilastokukkanen syntyy siitä että KAIKKEA MAAILMAA (lukuun ottamatta joissakin ideologisissa mielissä, kuten kommunismissa) ohjaa kysynnän ja tarjonnan –laki. Tätä yleismaailmallista ”lakia” ei voida ohjata keinotekoisesti, eli samasta syystä kun ei jokaisesta ihmisestä voi tulla suosittuja artisteja pelkällä päätöksellä, ei kirjoitetulla lakipykälällä voida muuttaa ihmisen tarpeen tunnetta omistaa jotain tiettyä. Puhumattakaan henkilöä joka tuntee tarvitsevan ammatinharjoittamisen puolesta jotain kapinetta, esimerkiksi kriminaali ampuma-asetta. Tästä siis päästään siihen että JOS tuo siviiliaseiden osuus häviää, sen täyttää jollain aikavälillä joku muu osa-alue, erittäin suurella todennäköisyydellä laittomasti maahantuodut, eli salakuljetetut ampuma-aseet.

Nyt päästään siihen seuraamukseen. Mitä enemmän maassa on laittomia ampuma-aseita, sen enemmän on olemassa todellisia riskitekijöitä. Tämä ajaa suoraan siihen että rikoksen tekijöillä on useammin ampuma-ase hallussa, näin ollen väkivaltarikokset raaistuvat. Tällä hetkellä laittoman ampuma-aseen saaminen on kuulemma todella helppoa, no jos siviiliaseiden hallussa pito kiellettäisiin kokoaan, synnyttäisi/kasvattaisi se laittomien aseiden markkinoita kuten kaikissa kieltomailla on tapahtunut mm. Britit. Näin ollen saatavuus paranee entisestään ja todennäköisesti se vaikuttaisi alenevasti myös hankintahintoihin. Tämä eskaloituu kaikkien niiden ihmisen ampuma-aseen omistustarpeeseen maassa, jotka tuntevat tällaisen tarpeen olevan. Eli käytännössä touhu jatkuu samanlaisena kuin ennen totaalista siviiliampuma-asekieltoa ainoana erona on se että se on tyystin laitonta. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä että nekin nykyiset lain ohjausraamit eivät päde. Ts. ampuma-aseen ihmiset ostavat vaikkapa henkilökohtaista suojaamista varten, joka laillisen ampuma-aseen kohdalla on mahdotonta. Samoin laittomuus ohjaa käyttötapaa, mm.laki ei anna mahdollisuutta kanniskella asetta (=”aseenkantolupia” ei oikeasti meidän maassa ole olemassakaan). No kun touhu on laitonta, on sama ihmisen vaikka kanniskella mutkaa 3.24 promillen kännissä perjantaina ja sunnuntain välisenä ajanjaksona…siltä varalta jos joku vain alkaa ryppyilee. No siinä missä laittomuuden edellä ohjautuu käytös, saman lailla ohjaa myös ampuma-aseiden laatu. Eli nykyään on tarkasti kontrollissa MITÄ siviili saa ostaa, eli harkinta on hyvin tarkasti läpikäyty myös ampuma-aseen toimintatavan, mallin, koon, tyypin, yms. mukaan, jossakin päin maata on jopa lain vastaisesti viranomainen keksinyt omia lisämääritteitä. Jos/kun touhu on laitonta, ei ole enää määrityksillä väliä onko laiton ase konetuliase vai taskuase. Kun ampuma-ase on laiton, ei viranomaisen aseen säilyttämiseen liittyvät määritykset päde ja tästä syntyy suora turvallisuusriski kotimurtojen kannalta.

Tässä vaiheessa joku voi kysyä että mikä nyt sitten estää laillisen aseen omistajaa käyttäytymään laillisen aseen kanssa kuin se olisi laiton? …kuri (=ASETURVALLISUUS). Tässäpä se siviiliampuma-aseomistuksen hienoin ja toimivin jippo yhteiskunnan turvallisuuden ja väkivallattuuden edessä on, aidosti toimiva kansalaista itseään säätelevä kuri. Nimittäin aseharrastajalle ampuma-aseen omistaminen on arvokas asia, joillakin saattaa olla myös omaisuutta kiinni ampuma-aseissa kymmeniä tuhansia euroja. No nykyään pienikin töppäys, voi helposti peruuttaa ampuma-aseiden hallussapito-oikeuden, näin ollen aseharrastaja miettii 10000 kertaa ennen kuin toimii äkkipikaisesti, se myös ohjaa aseharrastajan toimintaa nuhteettomaksi. Esimerkiksi aseharrastaja mietti hyvin pitkään alkaako lauantaiyönä nakkijonossa nahistelemaan jonkun öykkärin kanssa..itse asiassa aseharrastaja voi hyvinkin miettiä viitsiikö edes ottaa riskiä menemällä paikkaan jossa voi rähinää syntyä. Samaisesta syystä aseharrastaja ei kanniskele asetta, hommaa laitonta asetta, muuta aseitaan joksikin muuksi kuin papereissa on, tiedän henkilöitä jotka ei edes uskalla ajaa ylinopeutta tästä syystä. Laillisen ampuma-aseen omistusmahdollisuus on itse asiassa tämän paras nuhteettomuuden pitolieka mitä on olemassa. Tästä syystä tilastollisesti mm. rikosepäilyjen kautta ampuma-aseen omistajiin kohdistuu noin puolet vähemmän epäilyjä kuin kansalaisiin joilla ei laillista ampuma-aseen hallussapito-oikeutta ole, karkeasti voi siis summata että aseharrastaja on 2x nuhteettomampi kuin muut.

Kun kysyntä luo markkinoita, niin markkinoiden takana on aina liiketoiminta. Liiketoimintaa toteuttaa se taho jolla on kyky tyydyttää markkinakysyntään. Laittomien ampuma-aseiden kohdalla tämä tarkoittaa käytännössä järjestäytynyttä rikollisuutta. JOS..kun päättäjät päättävät lopettaa siviilien ampuma-aseiden hallussapidon, he tukevat järjestäytynyttä rikollisuutta SUORAAN ja mahdollisesti (toivottavasti) tietämättään. Tästä esimakua tuli jo jokusen vuoden takaisesta lyhyiden ampuma-aseiden myynnin pysäyttämisestä melkein kokoaan joka korreloi ampuma-aseiden deaktivoimiseen. Kummasti hyvin nopeasti alkoi poliisille tulee vastaan deaktivoituja aseita laittomasti reaktivoituneina. Tämä prosessi todellisuudessa tapahtui HYVIN nopeasti. Vanhasen aikaisen istuvan hallituksen toimesta kaduille valui dekoamisien kautta lyhyessä ajassa (noin vuosi) arviolta HYVIN PALJON aseita, myös paljon konetuliaseita (Uzeja, Suomi KP:ta, AK:ta, jne.). Ja on vain yksi taho joka tästä aidosti hyötyi: rikolliset, se taho joka toteuttaa laitonta asekauppaa.

Uuteen ampuma-aselakiin. Se ei toteuta totaalikieltoa, mutta ajaa siihen hyvin voimakkaasti. Tämä tarkoittaa että totaalikiellon seuraukset jossain määrin toteutuu 100% varmasti. Eli:

- Lupien estämisien/peruuntumisien myötä rikollisuus kasvaa, mm. kurilieka häviää ja laittomien hallussapitojen määrä kasvaa

- Laittomien aseiden määrä kasvaa, kysyntä ohjaa AINA tarjontaa

- Vahvistaa järjestäytyneen rikollisuuden kasvua ja valtaa, tämä taho ohjaa laitonta ampuma-asekauppaa

- Henkirikosten määrän kasvaa, laittomalla mukana kannetulla asetta käytetään herkemmin, samoin laittoman ampuma-aseen käyttökynnys laskee

- Rikokset raaistuvat, mitä useammin rikoksessa on mukana laiton ampuma-ase, sen suurempi riski on rikoksen raaistumiseen.

JOS näitä höpinöitä ei usko, kannattaa katsastaa maihin joissa asekontrollit ovat erittäin tiukat ja toiminnassa. Esimerkiksi Briteillä 1997 totaalikiellon jälkeen lyhyillä ampuma-aseilla toteutetut henkirikosmäärät kasvoivat yli 1000% (TUHAT) ja vieläkään reilusti yli 10 –vuoden jälkeen eivät henkirikosmäärät ole lähelläkään niitä lukemia, mitä ne olivat kun ei ampuma-asekieltoa ollut. Lisäksi kyseisessä maassa rikoksien selvä raaistuminen on ollut nähtävissä räikeästi. Totaalikiellon synnyttämä yhteiskunnallinen turvattomuus on ilmeinen, poliisi ei uskalla toteuttaa tiettyjä viranomaistoimenpiteitä koska ei tiedä mitä on kodeissa vastassa, sen vuoksi paikalliset poliisit liikkuvat konepistoolien kanssa.

Kun puhutaan ”aseturvallisuudesta”, käsittää se monta asiaa. Siihen liittyy mm. kansalaisen turvallisuuden takaaminen viranomaisen taholta. Jos tilanne on Brittien tapainen ja siihen yhdistetään nykyään realistinen poliisin hälytyksen saapumisaika rikospaikalle (keskiarvo koko maassa noin 20 minuuttia!), on selvää että ei kansalaisella ole turvallista elää, tai ainakaan liikkua ulkona. Jos tarkastellaan viranomaisen kannalta niin ”aseturvallisuus” näkyy tiedossa. Nykyään poliisi tietää missä mitäkin on ja pystyy karkeasti lähestymään proaktiivisesti erilaisia tilanteita. Kun touhu menee ”tiskin alle”, ollaan siinä missä Brititkin on, eli poliisin on lähestyttävä jokaista tilannetta äärimmäisimmän väkivaltaskenaarion mukaan.

Lisää tarpeettomasti yhteiskunnan kuluja ja byrokratiaa.

On kaksi asiaa, mitä uuden ampuma-aselain vaiheet lisäävät selvästi ja ne ovat yhteiskunnalliset kulut ja byrokratia. Kumpikaan ei ns. yhteiskunnallisena ”sijoituksena” puolestaan lisää turvallisuutta, tasa-arvoisuutta, yksilön oikeutta, yms. oikein yhtään mitään, vain tarpeettomasti kuormittaa. Jo tällä hetkellä on kasvatettu aivan tarpeettomasti viranomaisen työtaakkaa ampuma-aselupakäsittelyiden suhteen. Henkilö joka on 30 harrastanut metsästystä ja ammuntaa, omistaa vaikkapa 8 asetta joutuu 9:n aseen oston kynnyksellä haastatteluihin ja arvionteihin SEN VUOKSI, että ilmeisesti ohjeistuksen ja asetustulkinnan silmissä hän olisi potentiaalinen riskitekijä. Siis tässä mennään metsään jo niin että rytinä käy. Henkilö joka on vastuuntuntoisesti säilyttänyt ja harrastanut aseharrastusta on näyttänyt luotettavuutensa TÄYSIN. Minkä vuoksi nähdään että kaiken tämän jälkeen hän NYT tällä 9:llä asehankinnalla olisi epäluotettava..ja että JO HALLUSSAAN olevilla aseilla ei olisi? ..ei mitenkään, keksimällä on vain keksitty järjetöntä virkaihmistoimintaa ja nuhteettoman kansalaisen ”kiusaamista”.

Tulevaisuudessa uusien määritysten myötä näkyvissä olisi vastuun siirtoa enemmän lääkäreille, muille siviileille ja lisää touhua ja tarpeetonta hommaa viranomaisille. Tulee todennäköisesti psykologiset testit, lääkärin lausunnot ja määräaikaisseurannat jotta harrastaminen olisi ”tarpeeksi aktiivista”. Eli tulevaisuudessa 30 vuotta aseharrastusta toteuttanut ihminen joutuu tämän 9:n aseen kohdalla lisäksi testeihin ja lääkärinlausuntoja hakemaan, sillä 30 vuoden nuhteeton eläminen ei paina uuden lain kirjoittajan mielestä vaakakupissa lainkaan. Lisäksi vaikka puhutaan että ampuma-aseharrastamista ei tulisi yleisen turvallisuuden edellä hirveesti harrastaa, vaaditaan kumminkin viranomaisen toimesta jatkuvaa ammuskelua vapaa-ajan ja työn kustannuksella jotta voidaan nähdä että henkilö olisi ”luotettava” omistamaan aseita – siis oikeesti, niin ristiriitaista, järjetöntä ja nurinkurista että ei ole tosikaan!

Uudessa ampuma-aselaissa on myös pyritty siirtämään viranomaisen vastuuta sellaisille kansalaisille, jotka todellisuudessa eivät voi suoranaisesti vaikutta toisen ihmisen toimiin. Eli kyse ns. ampumavastaavien synnyttämisestä. Nämä henkilöt ilmeisesti on ajateltu kantavan vastuun, jos jollain inhimillisellä olennolla, eli ihmisellä napsahtaa päässä. Käytännössä näitä henkilöitä tulee uuden ampuma-aselain voimaan tullessa olla tässä maassa arvioilta noin 5000-6000kpl. Kyseiset henkilöt kouluttaa viranomainen ja nämä koulutetut ihmiset tulisi olla parin kuukauden päästä koulutetut. Ongelma on vain se että viranomainen ei tiedä vielä itsekään mitä koulutus pitää sisällään, eikä toiminnan organisointia ole toteutettu. Näin ollen on hyvin epätodennäköistä että sitä koulutettua yli 5000 henkilöä ei ole olemassa lain voimaan tullessa. No mitä tämä tarkoittaa? ..se tarkoittaa sitä että jos ei ns. siirtymäaikaa asialle toteuteta, ei kukaan voi noudattaa uuden lain pykälää. Näiden vastuuhenkilöiden kun tulee toimia mm. lausunnon ja seurannan antajina muille aseharrastajille. Tämän taustalla on kansalaisen perustusoikeus olla sitoutumaton yhdistyksiin, uuden lain säätäjä kun alunperin halusi vastuuttaa yhdistykset, mutta kun se ei onnistunut, päädyttiin nimettyihin yksiöihin. Totuuden nimissä tälläkään ei ole mitään vaikutusta ns. aseturvallisuuteen, tämä ei estä ketään tekemästä henkirikosta, tämä voi olla ja onkin juritisesti lopulta vaikea nostattamaan seuraamusvastuuseen toista syytöntä lainkuuliasta kansalaista. Koko homma on vain ideologinen, järjetön aivopieru joka on täysin suurella vääryydellä eksynyt painetuksi lakiin.

Ja jälleen…kuten aiemmin tuli ilmi, näillä lakitempuilla ei ihmisen käyttäytymisen ylilyöntejä oikeasti voidaan ennustaa, eikä estää. Kieltämällä kaiken voi vain heikentää, lait ja lukot kun ovat VAIN rehellisiä varten.

Heikentää itsenäisen Suomen maanpuolustuskykyä.

Tässä on ehkä yksi suurimpia ja tärkeimpiä kohtia ”aseturvallisuuden” lisäksi. Lapsenomainen ajattelu rakentuu siitä ajatuksesta että maamme puolustus olisi kansasta irroitettu näkymätön instanssi, joka tulee kriisitilanteessa ja pelastaa. Todellisuudessa meidän maan PUOLUSTUS rakentuu reservistä. Mitä kykenevämpi ja aktiivisempi reservi meillä on, sen uskottavampi ja parempi puolustus on. No puolestaan mitä parempi ja uskottavampi puolustus meillä on, sen kalliimpaa tähän maahan on hyökätä. No kun kaikki lopulta jossain määrin kilpistyy loogiseen ajatteluun ja tähän ns. kannattavuuteen, mahdollinen hyökkääjä joutuu AINA miettimään hyökkäämisen mielekkyyttä. Maa, jolla ei ole vastarintaa, tai vastarinta on käytännössä tehoton, on huomattu lähi vuosikymmenten aikana joutuneen ”päälle ajetuksi”…kaikesta esimerkiksi NL/Venäjän sotimisista ei edes uutisoida meidän julkisissa medioissa. Saman logiikan pystyy tosin huomaamaan ja toteamaan näyttävissä maailman kapinoissa. Nimittäin mikä yhdistää kaikkia ihmisoikeus, terrorismi ja ydinaseuhkavaltioita? ..hyökkääjään nähden surkea asevoimat ja monessakin mielessä ennalta arvioiden ”matala kustannusarvio”. Puhumattakaan jos hyökkääjä voi suorasti tai epäsuorasti hyötyä hyökkäyksestä (hyökättävän maan luonnonvarat, sijainti, oman asetuotannon kasvu, jne.) on kyse lopulta yksinkertaisesta matematiikasta. Aiheeseen liittyen voi kysyä että miksi ei pohjoiskoreaan hyökätä? ..on ihmisoikeuskysymykset, joukkotuhoasekysymykset, jne. Sama voi päteä moneen muuhun maahan esim. Israel, Kiina, jne. Turkkiin jossain vaiheessa kaavailtiin ”terroristin” etsintäoperaatioita, mutta ilmeisesti arvioitu kustannusarvo tuli liian kalliiksi ja sinne ei sitten menty.

Lähtökohtaisesti jos Suomen tämä ”hyökkäämisen kustannusarvo” on onneton, on puolustuksemme retuperällä. Reservin puolustuskyky on TODELLA halpa keino ylläpitää maan puolustusta yllä ja reservin puolustuskyvyn ylläpitoon liittyy aseharrastaminen. Toisin kuin halutaan asevastustajien puolelta nälviä, kyse ei ole että aseharrastajien aseilla maata puolustettaisiin, vaan sillä taidolla mitä harrastamisella ylläpidetään. Uusi ampuma-aselaki tulee leikkaamaan reserviläisten aseharrastamista selvästi monellakin eri tavoin, mm. uuden reserviläisukupolvien synty hyytyy tyystin.

Heikentää/lopettaa usean tarpeellisen ja terveen harrastetoiminnan.

Maassamme aseharrastaminen koostuu hyvin monenlaisesta toiminnasta, pääsääntöisesti metsästämisestä ja tarkkuusammunnasta. Kumpaankin liittyy maassamme paljon perinteitä ja moneen kertaan hyviksi todettuja käytäntöjä. Uusi ampuma-aselaki tulee vaikuttamaan kaikkiin aseharrastamisen muotoihin, se jopa vaikuttaa hyvin negatiivisesti jo nyt vaikkei laki ole vielä edes voimassa.

Metsästykseen liittyy paljon niin terveen harrastustoiminnan piirteitä, mitä moni muu harrastelaji ei kykene tarjoamaan. Metsästyksessä on myös yhteiskunnallinen vaikutus, nimittäin se on maanpuolustuksen tavoin keskeinen toimintaelin riistanhoitoon. Ilman riistanhoitoa, olemme usean hyvin vaikean ongelman edessä.

Puolestaan tarkkuusammunta on tuonut meille vuosien aikana paljon arvokilpailumenestystä, se on huippu-urheilua muiden joukossa. Tämän alkavan vuoden aikana on korviini kantautunut kertomuksia jonka mukaan huippu-urheilija jolla on arvokisamenestystä maailmalta evätty uusien urheiluvälineiden hankinta, sillä ei ole näyttöä harrastuksen vakavuudesta! ..tämä kertoo aikalailla suuntaa ja idiotismin syvyyttä missä kuljetaan. Surkeaa on se että kun ampuma-aselakiasioista oli poliittinen keskustelu kovimmillaan, niin metsästäjätaho ja urheiluampujatahot itse vetäytyivät väittelyistä erilleen ikään kuin tämä ei heitä koskisi. Tosiasia on vain se että he ovat KAIKKI aseharrastajia ja tämä asia KOSKEE KAIKKIA! No niinpä tuossa on ihmetystä tullutkin SUL:in puolelta, he eivät olleetkaan ”rauhoitettuja” ampuma-aseasiassa toisin kuin itse kuvittelivat. Noin 28-30% Suomen maaperästä on yksityisomistuksessa, metsän omistajia. Uusi ampuma-aselaki tulee koskettamaan tällä tavoin heitä, HEIDÄN OIKEUTTA ylläpitää ja määrä maillaan tapahtuvaa toimintaa, esim. edellä mainittua riistanhoitoa. Voi olla että äkkiä kieltojen myötä laiton ase jää tällaisessa tapauksessa ainoaksi tavaksi toteuttaa aiempaa toimintaa, sitä liene viranomainen tahtoo(?).

No yleisellä tasolla siis uusi ampuma-aselaki tulee lopettamaan monen kehittävän ja mielekkään harrastamisen, varmaan jatkossa joku ”ylhäältä” tulee sanelemaan ”hyväksyttävät harrastemuodot”, toivottavasti sanelevat myös ”hyväksytyt mielipiteet ja tunteet”, esim. mikä on oikea väri mistä tulee pitää..suunnan arvioiden oikea väri liene punainen.

Sitten sitä politiikkaa

Aseharrastaja on aina toitottanut ettei harrastamista ja politiikkaa saa sekoittaa keskenään. Fakta on vain se että nämä menevät rinta rinnan ja nyt on aika jossa nämä kaksi asiaa on törmäyskurssilla keskenään. Näin ollen SAL:in, metsästysliiton tai joidenkin itsenäisten aseharrastjien riveistä kuultu ”pään työntäminen pensaaseen” sillä verukkeella että asia ei heitä koskisi, on potaskaa. Politiikka ja laki/asetus koskee jokaista, siis JOKAISTA ampuma-aseen omistajaa – tämä nyt on jo korkea aika tiedostaa. Ainoa ”rauhoitettu ryhmä” aiheesta on armeija ja viranomainen, ironinen vitsi on se että politiikkaa ohjaaviin siviiliä koskeviin tilastoihin silti viranomainen tekee osansa. Näin ollen siviili kärsii täysin syyttä viranomaisten töppäilyistä. Aiemmassa tuli jo aika lailla poliittista taustasta, eli kyse on siitä silmänkääntötempusta. Laitetaas auki miten homma (ilmeisesti/isolla todennäköisyydellä) menee.

Kaikkea, siis KAIKKEA maan ja yhteiskunnan toimintaa lopulta ohjaa maan formaalinen päätäntäelin. Tähän kuuluu suoria päättäjiä, epäsuoria päättäjiä, vaikuttajia ja jotain kaikkien näiden edellä mainittujen välimaastosta. Yhteistä näille kaikille on se, että niitä ohjaa poliittiset intressit…eli lopulta raha, valta, vaikutettavuus ja oma napa.

Lähdetään liikkeelle asevastaisista etujärjestöistä ja poliittista intressilinjaajista (molemmat ovat epävirallisia nimityksiä tahoille). Ensiksi mainittuun kuuluu globaalisti toimivat liikkeet, joiden takana on rahaa ja sen myötä paljon lobbaajia. Tämä taho vaikuttaa ja pyrkii vaikuttamaan mahdollisimman paljon maiden sisäpoliittissa instansseissa ja EU:ssa. Heillä on oma fiktiivinen näkemyksensä miten maailman pitäisi olla. No vastaavan näkemyksen omaavat myös tuo toinen, eli poliittisten intressien linjaajat. Tähän kuuluu rumasti sanottuna toisen maan intressien lobbaaminen, eli toisin sanoen mm. ne useasti kuullut ”kommunismiaatteet”. Elämme siinä mielessä hurjassa maassa että meillä on poliittisessa instanssissa hyväksytysti miehitystä yrittäneen maan lobbaus ja se hyväksytään. Tämä näkyy vielä nykypäivänäkin maamme politiikassa, vaikka ko. toiminnan kulta-aika hiipui 1980 luvulle tultaessa.

Iltasatu nimeltään ”uusi ampuma-aselaki Suomessa”

Rakennetaan skenaario/satu: EU:ssa asevastainen etujärjestö saa vaikutusta aikaiseksi mm. direktiivitulkintojen myötä lausuman. Suomessa sisäministeriössä ja sen asehallintaa toteuttavassa toimikunnassa on nimetty/olemassa ”poliittista myötämieltä” kannattavat henkilöt/henkilö (taustalla edellä mainitut etujärjestöt). Suomessa aiemmin mainittua linjausta ns. rauhanliikeideologiaa ohjaa presidentti. Tämä taho on jo 1980 luvulta saakka vääntänyt totalitäärisen ampuma-aselinjauksen puolesta, mutta aika ei ole koskaan ollut otollinen. 1990 luvun lopulla silloinen formaalia valtaa pitävä päätäntävalta ENNEN EU:ta toteuttaa itsenäisesti oman maan toimintaa mukaillen ampuma-aselain yhteistyössä maan eri järjestöjen asiantuntijoiden ja juridisten tahojen kanssa. EU:n myötä maailma muuttuu, formaalisti päättävät tahot vaihtuvat. Suomi kasvaa poliittisesti EU:ssa ”solidaariseen hallintotapaan” aiemmasta itsenäisestä tavasta poiketen. Suurin muutos ampuma-aselakien osalta on siinä että aiemmin mainitut etujärjestöt tukevat aiempaa, jo 1980 luvulla ajettua tahoa; vaikkei todellinen intressi ole kummallakin sama, on päämäärä samansuuntainen. Näin ollen tämä totalitäärisen aselinjauksen ajanut taho saa tukijan, jolla on suora tuki maan ulkopuolelta, sieltä missä maan toimintaan on muodostunut vuosien varrella ohjaava arvo.

1980 luvulta 1996-vuoden loppuun tullessa erään herra X:n ampuma-aselakieistys torpattiin, se oli idealistinen ja erään aatteen mukainen..jokseenkin se muistutti 1980 luvun viritystä. Torpatun esityksen sijasta päätäntävalta, lakiasiantuntijat ja asealan sidosryhmät/etujärjestöt/yms tekivä toimivat, uuden, jokseenkin EU direktiivejä noudattavan ampuma-aselain. Jokusen vuoden kuluessa tämä aiemmin mainittu rauhanliikettä ajava henkilö valitaan presidentksi. Tämän myötä jokunen vuosi valinnan jälkeen "oikeat henkilöt" (5-6 henkilöä) herra X mukaan lukien pesiytyivät päätäntä- ja vaikutusportaaseen. Kiusalliseksi tässä vaiheessa silti oli maan suoranaisen kiellon toteuttaminen sisäisen lakimuutoksen kautta. Syynä oli mm. maan sisäinen vastustus ja poliittinen poiskääntynyt huomio. No kun ei lakiin voitu kajota, oli tehtävä vaikkapa herra X:n ja hänen kisällin herra Y:n toimesta ohjeistus viranomaisille ja esittää se käytettäväksi ns. lakina. Enään ei tarvittaisiin kuin kansan hysterian liikkeelle paneva voima...

Kuin sattumalta syntyy hyvin ikävä ampumavälikohtaus joka kääntää kansan ja päättäjien päitä. Tässä vaiheessa tietyt maan sisäiset poliittiset tahot alkavat rummuttamaan siviiliampuma-aseomistusta vastaan. Myrskyä nousee keskusteluissa, kansa on herännyt, vielä kun tulisi jokin joka saisi touhun liikkeelle…ja jälleen kuin tilauksesta vuosi edellisen jälkeen pamahtelee taas. Tässä vaiheessa poliittinen taho on maan sisällä tarpeeksi stressaantunut ja kansa ajettu liikkeelle. Kun vauhti on päällä, pyrkii edellä mainitut poliittiset tahot ajamaan painetta päättäjiin ja saamaan mediassa kansan tukea hankkeelle siinä onnistuen. Lopulta koko maan on täynnä keksittyjä mielikuvia ampuma-aseista, aseharrastajista, kouluampumistapauksista, jne. - yht'äkkiä jokainen aseharrastaja onkin jollain perverssilla tavalla nimetty henkirikoksen tekijöiksi. Samalla peitellään tapahtumiin johtavia todellisia syitä, fokus on elottomassa objektissa, ampuma-aseessa eikä psyykkisesti sairaassa teot suorittaneessa ihmisessä.

Pitkään väännetty tahtotila aiemmin mainitun tahon agendan läpiviemiseksi vihdoin oli vihdoin mahdollinen, sillä sisäpoliittisesti ja kansan villitsemisen kannalta ”juna oli vahvasti liikenteessä”. Vauhti oli sitä luokkaa että moni asia piti olla tässä vaiheessa kunnossa, mutta eipä täysin ollutkaan. Nimittäin itse uuden asetuksen sisältö oli pahasti puutteellinen mm. juridisessa mielessä. Samoin oli huomattavaa että vaikka aiemmin mainittu ”tietyt poliittiset tahot” yrittivät kaikella tavoin ajaa ampuma-aseiden totaalikieltoa kansaan läpi (poliittinen taho olisi tiettävästi ehkä ollut jo valmis tähän), ei se saanutkaan kannatusta – päinvastoin, vähintään yli puoli miljoonaa kansalaista ei ollut asetelmaan valmis. Niinpä suunnitelmaan tuli muutos; kuivutetaan aseharrastaminen loppuun, tehdään toiminnasta niin vaikeaa (nostetaan vaatimustasot toteutettamattomille tasoille), byrokraattista ja kallista että kansa lopulta väsyy. Väsyttäminen alkaa uudesta ampuma-aselaista, joka oli ensiksi saatetaan 100% varmuudella läpi mahdollisimman nopeasti, ennen seuraavaa vaalikautta. Tämä siksi että nähtiin kauan aikaan toivotun, nyt auenneen ”oven” olevan auki vain istuvan vaalikauden ajan, sen päätäntävallan ajan joka oli ”ajettu” poliittiseen paineeseen ja hysteriaan. Näin ollen uhkaavasti seuraavana vuonna lähestyvät eduskuntavaalit olivat selvä uhka ja samalla viimeinen aikataulullinen ajanjakso saattaa hanke onnistuneesti läpi..muutoin saattoi olla että koko hanke hautautuu taas kymmeniksi vuosiksi, kuten se hautautui 1980 luvulla. Viimeistään noin kahden vuoden sisällä käytävä presidentin vaalit voivat romuttaa hankkeen.

Otetaas tähän väliin sivujuonne. ”Isot pojat” kuvastaa politiikassa korkeinta vaikutusvaltaa, se menee yli kansanedustajien, se menee yli puolueiden. Kumminkaan se ei ole kuin vaikuttaja, mahdollisesti rahakas ja hyvin monessa eri asiassa vaikutusvaltainen, mutta ei kumminkaan diktatuurinen vaikuttaja…ellei alla olevat päätäntäelimet näin anna tapahtua. Eli yksittäinen päättäjä voi, JA TULEE tehdä henkilökohtainen päätös kiperissä poliittisissa kysymyksissä. Mutta aina yläpuolella ”isot pojat”, taho joka voi taata ja ajaa puolueelle/henkilölle asemaa, varallisuutta, valtaa, yms. hyvin suuresti, eli manipuloida tilanteita ja tapahtumia oman intressin mukaan. No ketä ovat nämä ”isot pojat”? ..he ovat aivan alussa mainitut etujärjestön lobbarit ja poliittiset vaikuttajat, johon maan sisällä esimerkiksi kuuluu presidentti. Maan presidentti omaa erittäin suuren poliittisen vaikutusvallan, vaikkei välttämättä suoraan johdakaan eri instanssien päätöksi, johtaminen tapahtuu edellä mainitun vaikuttamisen kautta.

Takaisin asekiellon ajoon ja uuteen ampuma-aselakiin. No kun lopulta oli järjettömän suuri kiire ajaa laki läpi ja kun ei totaalikielto onnistunut, oli rustattava pikaisesti laki jolla lopulta totaalikielto toteutuisi - pohjaksi napattiin 1996 torpattu herra X:n esitys. Oli kuitenkin oikaistava monta käytännön asiaa, jotta a.) ei asetuksien puutteita ja mahdollisia ristiriitoja huomattaisi ja b.) asetukset menisivät tahdotussa muodossa kakomatta läpi. Lakiesitys tuotiin sellaisella ajankohdalla esitettäväksi, että sopivasti oli eduskunnan lomakausi päällä ja touhu pidettiin tietoisesti kiireellisinä päällä..vaikkei aihe ollut edes eduskunnan käsittelyagendassa. Päätöksentekopäivä äänestyksen muodossa lähestyi, aiheesta käytiin vielä hallituksessa keskustelua. Puolesta puhuvat puolueet vetivät päätä nyökytellen mantransa ja uutta ampuma-aselakia vastustavat yrittivät rationalisoida ja järkeistää tätä poliittista hurmosta mikä oli menossa..turhaan.

Aseharrastajat olivat ihmeissään ja osakseen hädissään mitä tulee tapahtumaan. Useat ampuma-asejärjestöt, metsästysjärjestöt, reserviläiset, liikkeen harjoittajien etujärjestöt, yms. yrittivät olla aktiivisesti yhteydessä päättäjiin; heitä kuultiin, MUTTA EI kuunneltu. Lopputuloksena ampuma-aselakimuutosta ajavat tahot lätkivät TÄYSIN omia ideologisia suuntauksia raportteihin ja härskisti laittoivat raporttien loppuun että mukana olisivat olleet sisältöä tekemässä aseharrastajien etujärjestöt...vaikkakin raporttien sisältö oli TÄYSIN poikkeava ja ristiriitainen järjestöjen kanssa. Yksittäiset henkilöt soittelivat uuden lain äänestyspäivän lähestyessä omille kansanedustajilleen ja poliitikot lupasit ajaa aseharrastajien asiaa. Samoin jopa osa poliitiikoista esiintyi hienosti metsästys-, reserviläis- ja urheiluammuntalehdissä hymyilemässä: he olivat näin aseharrastajien asialla.

No se suuri päivä lopulta tuli; poliitikot äänestivät uudesta ampuma-aselaista. Suurin ihme ja mysteerio tapahtui siinä että ennen äänestystä eri puolueiden sisällä heterogeeninen väki olikin 100% homogeeninen. Eli käytännössä melkein KAIKKI puolueet äänestivät yksimielisesti uuden ampuma-aselain puolesta, vain kaksi puoluetta vastaan..näistä toinen oli aiemmin mainittu puolue, jonka edustaja yritti rationalisoidat koko touhua ja toi toiminnan järjettömyyden esiin. Surullista oli se, että pitkälti kaikki ne kansanedustajat jotka paistattelivat ollen ”aseharrastajan asialla” eri lehdissä ja julkaisuissa äänesti uuden lain puolesta. Samanlailla härskisti pettivät myös ne kansanedustajat jotka olivat henkiläkohtaisesti naamatusten luvanneet kansalaisille ja aiemmin kirjoitelleet lain järjettömyydestä. Äänestyshetkinä eduskuntatalon käytävällä kuului ”isot pojat ovat tämän jo päättäneet”.

Uusi ampuma-aselaki puutteineen siis hyväksyttiin, kyseinen laki on arvioitu tämän maan historian huonoiten tehdyksi ja kaikilla demokraattisen maan moraalisilla ja eettisillä mittareilla rumiten läpi viedyksi. Tahti ei päättynyt tähän, vaan uusi ampuma-aselaki vaiheistettiin. Ensimmäinen vaihe käytännössä oli kenkälusikka kakkosvaiheen läpiviemiseen. Puolestaan kakkosvaihe on se, millä aseharrastajat,sadat tuhannet veronmaksajat tullaan kohtelemaan omaisuutensa suhteen täysin brutaalisti väärin. Mutta ongelmana edelleen touhua ajavalla taholla on aika, se pirulainen kun naksuttaa ja edessä on vielä kansanedustajavaalit , jossa alustavasti aikaisempi uutta lakia ajanut lobbausryhmä voi pahasti hajota. Samoin suurempi ongelma on lähestyvät presidentinvaalit. Näinpä uusi ampuma-aselain presidentti kirjaa kiireellisesti voimaan/alkavaksi tiettynä päivämääränä...kiire on jopa niin suuri että touhotuksen keskellä kirjauksessa viitataan täysin väärään lakiesitykseen. Samaan hengenvetoon täytyy kovalla hosumisella saada myös mielivaltainen ampuma-aselain kakkosvaihe valmiiksi.

Tässä sadussa ei ole onnellista loppua..tai kuinka satu voisikaan loppua, sitä ei tarina kerro.

Mitä aseharrastaminen todellisuudessa on paljon maalattujen kriminalisointien edessä?

Kun tässä (taas) kovin parjaan ja kritisoin maamme toimintaa, sekä ampuma-aselakia, niin otetaas touhu jälleen tarkasteluun rationaalisten tilanteiden valossa. Varmasti herää monelle tunne että ihannoin aseharrastamista, olisin jokin nationalisti (tosin arvostan ja kunnioitan synnyinmaatani, edellisten sukupolvien ponnisteluja 1930-40 luvulla..ehkä hiukan olen nationalisti) tai olisin jonkinlainen pyssyhullu-oikeustolais-rednecki. Jos joku asian ja meikäläisen näkee näin, nähköön. Itse kumminkin näen koko sirkuksen ikävänä ilmiönä tässä maassa jota halutaan vielä kutsua demokraattiseksi OIKEUSvaltioksi, hyvinvointivaltioksi. Nimittäin kun otetaan koko touhusta objekti ampuma-ase pois ja tarkastellaan toimintaa yleisellä tasolla, herää ainakin meikäläisellä hyvin suuri huoli ja surullinen tunne tämän maan todellisesta toiminnasta.

Jos yhtä asiaa ajetaan tällä tavoin lakia, moraalia, kansalaisen etua, yms. rikkoen, niin mitä MUITA asioita ajetaan samanlailla (esim. yksityshenkilöiden maiden epäoikeudenmukainen pakkolunastus ”Natura” –perustein). Jos vastaavia asioita ajetaan vaikkapa satoja tai tuhansia vuodessa, niin kyllä tämä maa on jotain aivan muuta kuin demokraattinen oikeusvaltio, on täysin oikein että kansa on pettynyt ja kyllästynyt tähän meininkiin. Mielestäni ei tällä maalla, yhteiskunnalla ole varaa millään muotoa pelata tällaista peliä, mitä uuden ampuma-aselain ympärillä on pelattu.

Kansalle syötettiin ”isojen poikien” ideologinen rauhanliikeidea koulusurmien kautta, tässä se silmänkääntötemppu tapahtui. Todellisuudessa kun tarkastellaan rationaalisesti kaikkia nyansseja ja kohtia, millä aseharrastamista on arvosteltu muutaman ikävän yksittäistapauksen johdosta, niin ei mihinkään uusiin lakeihin tai toimiin ole ollut tarvetta..toki ehkä tiettyjen asioiden tarkentamiseen mutta siinä kaikki.

On joitain aivan käsittämättömiä mielikuvia ja ideoita, jotka ovat nopeasti erheellisesti juurtunut melkein ”laiksi” virkaihmisten silmissä, esimerkiksi:

- Jos aseharrastaja ei harrasta aseellaan/aseillaan tarpeeksi aktiivisesti ampumista, on rikoksen syntyyn portti auki. IHAN TUULESTA temmattu, keksimällä keksitty analogia. Tämä pyörähti ensikerran viranomaispapereissa yhtenäistämisohjeissa , jossa ohjeen laatija rakensi mielikuvan jonka mukaan henkilö joka ei käy ampumassa aktiivisesti, säilyttäisi asettaa automaattisesti väärin tai muuten vain voisi tehdä jonkun ampuma-aserikoksen. Asialle ei ole näyttöä eikä todistetta, silti aihe on taipunut ja pullistunut siihen mittakaavaan että se on jo dominoimassa lain kautta koko aseharrastamista...ja edelleen on yhtä epärationaalinen nyt kuin on ollut aiemminkin.

- Käsiaseiden määrä on saatava laskuun, sillä maassamme on hirvittämä määrä laillisia lyhyitä käsiaseita. No siis puhutaan noin 250000 laillisesta lyhyestä käsiaseesta. Koko keskustelu ja aihe on taas yksi virkaihmisen kansan harhauttamista ja keksittyä illuusiota. Siis keskustelussa halutaan antaa ymmärtää että näiden lyhyiden käsiaseiden määrä korreloisi henkirikosten määrään, näin se vain ei ole. Tilastojen mukaan (vaikka mukana on kouluampumiset) vuosittain lyhyillä laillisilla käsiaseilla toteutetaan henkirikoksia sen 2-3kpl. No tässä on mukana käsittääkseni viranomaisen ”henkilökohtaiset ratkaisut”, eli puhtaasti siviili omistuksessa olevien tapauksien määrä on ERITTÄIN MARGINAALINEN. Se mielikuva mikä lyhyiden ampuma-aseiden määrän ja henkirikosmäärän suhteen annetaan julki, on sellainen että viikottain tulee näitä ikäviä tapauksia JA KUN määrää laskettaisiin niin päästäisiin säälliselle tasolle. No kun ei määrä korreloi tapausten määrään, on tämä analogia ja mielikuvan synnyttäminen täysin tuulesta temmattu.

- Kaikkien laillisten ampuma-aseiden ja aseharrastajien määrä on liian suuri. Tämä asia tuli jo tavallaan tuossa aiemmin, mutta katsotaan asiaa tässä nyt vielä toisella tavoin. KUN vertaillaan laillisilla ampuma-aseilla tehtyjen henkirikosten määrää aseharrastajien määrään ja ampuma-aseiden määriin, voidaan TODELLA suurella ja puhtaalla omalla tunnolla tunnustaa että meillä aseharrastajat hoitavat asiansa esimerkillisesti ja aiemmat ampuma-aselait ovat toimineet hienosti.

..päättäjien takana oleva ideologia laittaa keksimään vaikka mitä puppua jota yritetään syöttää kansaan. Lopulta vielä kompuroidaan ikivanhaan faktaan jonka mukaan ”lait ovat rehellisiä varten”, uskotaan lain olevan kaikkivoipainen. Samalla se on ainoa keino millä viranomainen ilmeisesti yrittää ohjata kuria, eli tämä nyt AIVAN SAMA kuin lapsen kasvatuksessa; eli jos vanhempi ei osaa käyttää älyä lapsen kurin saavuttamiseksi, se käyttää raakaa väkivaltaa, lopputulos voi olla ja usein onkin huono.

Uuden ampuma-aselain vaihtoehto? ...asepassi

Lopulta kun katsellaan aseharrastajien määrää maassamme, aseiden määrää maassamme ja heijastetaan kaikki luvut tapahtuneisiin henkirikosmääriin, ei voi muuta kuin antaa KIITETTÄVÄ arvosana AIEMMISTA VUOSISTA/AMPUMA-ASELAISTA, aseharrastajat toimivat hienosti niin kuin ampuma-aselakikin on toiminut. Ainoat suurimmat kuprut ovat tulleet yhtenäistämisohjeen ilmestyttyä, eli ikävät kouluampumatapaukset. Mitä ehkä pitäisi kehittää? ..no uudet ampuma-aselait ovat selvä suunta mihin EI PIDÄ mennä. Enemmänkin mielestäni pitäisi siirtyä keskitetysti hallinnoituun eri tasot sisältävään asepassi –linjaan, eli hyödynnetään paremmin tätä aiemmin mainittua ”kuriliekaa”. Sen ympärille fiksusti järjestelmän rakennettuna aseharrastaminen olisi maassamme mielekkäämpää, viranomaisen puolelta kontrolloidumpaa, halvempaa (yhteiskunnallisesti ja yksilötasolla) ja vähentää merkittävästi byrokratiaa sekä nykyistä/tulevaa typerää vastuun siirtoa instanssilta toiselle. Aseturvallisuuden kannalta touhu paranisi selvästi, sillä ampuma-aseen omistamisen suhteen keskitytään vain kahteen keskeiseen asiaan: säilytys ja ”luotettavuus”. Luotettavuus käsitteenä puolesta tässä ohjaisi sitä kuriliekaa. Samalla se ohjaisi tasa-arvoiseen kansalaisen kohteluun, joka viime vuosikymmenien aikana on ollut käytännössä iso ongelma ympäri maata.

Täytyykin kirjoitella jossain vaiheessa myös luonnos asepassijärjestelmästä.

______________________________________

Muita kirjoitteluja aiheesta:
7.11.2010 - Uusi ampuma-aselaki hyväksytty

18.6.2011 - ROUND THREE!..eli "Uusi ampuma-aselaki astui voimaan"