Tämä on jokusessa ajatustasossa mielenkiintoinen kuva. Tämä nimittäin kuvastaa vitsinsä lisäksi myös "oppilaitos-oppilas" viitekehykseen usein liitettyä kysymystä; "kuka/mikä on oppilaitoksen asiakas ?". Aiheeseen nimittäin liittyy liiketaloudellinen fakta, jonka mukaan asiakkuuden määrää se jolla on mahdollisimman läheinen suhde transaktion mahdollistavaan rahan käyttöön.
Ennen wanhaan nähtiin että oppilaitoksen asiakas oli valtio, joka kustansi opetuksen verovaroin. Tämän myötä oppilaitoksilla oli diktatuurinen valta vaikuttaa opetuksen tasoon, laatuun, jne. Jos oppilas..joka siis tässä yhtälössä nähtiin vain raaka-aineena, menestyi oppilaitoksen ehtoja ja vaatimuksien mukaan, tämän menetys seurasi perässä. Tätä wanhaa mallia siis kuvastaa kuvan vasen osa, jossa osoittava sormi osoittaa oppilaaseen.
No kuvan oikea puoli kuvastaa nykyaikaa, jossa oppilas nähdään asiakkaana eikä raaka-aineena. Samalla oppilaitosten ansaintalogiikka on rakennettu siten että se liiketoiminnallinen valta todellisuudessa on siirtynyt oppilaalle, eli oppilas määrää saako oppilaitos rahaa ja kuinka paljon. Tämän myötä kuten kuva esittää, oppilaan huono menetys osoitetaan opettajaan, sillä valta oppimismenestyksestä ei enään olekaan oppilaalla vaan opetusta antavalla taholla.
Kumpi on sitten hyvä? ..wanha malli ehdottomasti! Sen liiketaloudellisen mekanismin kannalta valtio on se joka edelleen kustantaa oppilaan opiskelun. Eli valtio sijoittaa pääomaa oppilaaseen ja näin ollen odottaa sen tulevan takaisin työuran kautta. No työuraan ja menestymiseen vaikuttaa tiedollinen ja taidollinen osaaminen. Siinä vaiheessa kun oppilas on alkanut määräämään tilannetta, ei valta oppilaan valmistumisesta ole enään koululaitoksessa, vaan siinä kuinka paljon ja nopeasti oppilaita menee koulun läpi. Tämän myötä oppilas voi käytännössä kiristää hyvin puutteellisin opiskeluin koululta valmistumisen ja tämän myötä työmarkkinoille valuu entistä enemmän aina vain heikompaa osaamista. Tämän opettamisen "tehotuotannon" myötä myös työmarkkinat ylikuormittuu koulustason luonnottomasta kasvusta - ts. lopulta insinöörejä on siwan kassoilla, koska eivät oman alan töihin koskaan voi päästä ja siwan kassalla ei valtio saa sitä sijoitettua pääomaa koskaan takaisin. Tämä on jo "nykypäivää" ollut yli 10 vuotta...ikävä kyllä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kommentoida höpötyksiäni/juttujani..pidätän kumminkin oikeuden katsastaa ja hyväksyä kaikki kommentit ennen julkaisua :D