Mies - Nainen; tasa-arvo

Tuossa on yksi aihe mistä meikäläinen on jutellut vuosikausia..itse asiassa aihe on taustaprosessoinnissa ollut kymmeniä vuosia, aina niistä kiusallisen vaikeista puperteetti-iän vaihesta asti. Kyse on seksuaalisuudesta, sen alla tarkemmin markkina-arvosta ja tasa-arvosta.

Otetaas se tasa-arvo tähän alkuun. Eli siis näiset on oikeutetusti tapelleet itselleen tasa-arvoa "miesten maailmassa" kymmeniä vuosia. Mistä on lähdetty ja miksi on tapeltu? ..vastaus liene piilee uskonnoissa, uiskomuksissa, vakiintuneissa käytännöissä ja kulttuureissa. No nykypäivänä nainen meidän maassa ja länsimaalaisessa kulttuurissa alkaa olemaan mielestäni hyvin voimakkaasti tasa-arvoinen. Tiedän että se miehen euro naisella on vähemmän, juu. Mutta mielestäni tasa-arvo on enemmän mahdolliuus, ei "automaatio". TODELLISESSÄ TASA-ARVOSSA jokainen esim. tienaa sen verran minkä omalla panoksellaan ansaitsee, oli sukupuoli, ihonväri, ikä, pituus, paino, yms. mikä hyvänsä. Näin ollen myös jokaisella tulisi olla samanlainen mahdollisuus samoihin asioihin niillä parhailla reunaehdoilla mitä yksilö itsessään edustaa.

Toisaalta naisten tasa-arvo on pielessä edelleen. Nimittäin "tasa-arvo" sanalle on käynyt samoin kuin "rasismi" sanalle..tai "neekeri" sanalle tai "hakaristi" -symboolille. Noin tarkennuksena sanottakoon että "neekeri" sana ei ole alunperin haukkuma- tai alentava sana, se tulee latinan kielen mustaa väriä kuvaavasta adjektiivista nigr-, myöhemmin jäsentynyt portugalin ja espanjan kielessä sanaksi negro, siitä taas ranskankielen sanaan negre ja ruotsin kielen sanaan neger. Yhtä kaikki, se sana mikä nykyään suositellaan sanottavaksi "tumma" todellisuudessa tarkoittaa siis yhtälailla "neekeri" joka meidän kielessä on kieliopillisesti taipunut tuolta latinan kielestä muutaman muun kielen kautta. Tämän vuoksi jokunen kymmenen vuotta sitten koulukirjoissa ja kouluissa opetettiin tummaa ihmistä kutsumaan "neekeriksi", mutta kontekstissa ei ollut halveksuvaa sanomaa. Kyseinen sana on mennyt pilalle Amerikan käyttämän ekonomian rakentamistavana kautta, eli kun sitä maata rakennettiin orjatyöllä (tummia ihmisiä kaapatiin toiselta mantereelta ja pakotettiin orjatyöhön), tuo sana leimaantui orjuuttajien (Amerikkalaisten) suussa. No tuon jälkeen sana on ko. tapahtumasta johtuen ikuisiksi ajoiksi leimattu.

Samoin hakaristi symbolina on kokenut leimaamisen. Symbolihan on monessa ollut kulttuurissa elämän, auringon ja rauhan symboli satoja vuosia. Meidän sotakalustossa mm. oli hakaristi toisen maailman sodan aikana, eikä se vielä 1940 luvulla ollut leimattu symboli. Hitlerin myötä siitä tuli pian symboli, jonka käyttö on jopa kriminalisoitu monessa maassa.

Nyt karkasi juttu, mutta siis "rasismi" -sana edustaa nykypäivänä, tai ainakin tällä hetkellä jotain muuta ihmisten suussa kuin sitä mitä se oikeasti tarkoittaa ja edustaa. Romaaniväestöstä olen pitkään kuullut mm. käyttävän tuomitsevaa "rasisti" syytöstä kun he eivät ole saaneet mitä ovat halunneet tai heitä on oikeuslailisesti kohdeltu tasa-arvoisesti muihin nähden..tosin ei heidän oman ajatuksen suhteen. eli tässä se pointti juuri on. JOS esimerkiksi maahanmuuttaja tekee meidän lakien mukaan rikoksen, hän käyttää ns. rasistikortin oman paremman, poikkeavan kohtelun edellä. Äärimmilleen olen huomannut että joissa tapauksissa tämä rasistikortti käytetään vetoamalla johonkin toiseen kulttuuriin ja lakiin, kuin siihen missä rikos on tehty, eli meidän maahan. Tässä liene pyritään puolestaan sekoittamaan (ikävän usein onnistuneesti?) käsityksiä meidän liberaaliin suvaitsevaan ajatteluun. Tästä puolestaan päästään siihen että meidän maassamme ei noudatetakkaan meidän omaan kulttuuria ja lainsäädäntöä, vaan toisen maan jossa ehkä jonkin tulkinnan mukaan jokin sellainen asia olisi sallittua, mikä meillä puolestaan on kiellettyä. Ja näin toimien rikossyytteestä ja sen seuraamuksesta pyrittäisiin pääsemaan eroon, kun meidän maa s.) ei halua leimaantua rasistiseksi, eikä b.) suvaitsemattomaksi valtioksi...vaikka todellisuudessa oman maamme lakien mukaan asia olisi selvä.

No "tasa-arvo" -sana on kasvanut naisasialiikkeessä vuosien varrella samoihin, ellei jopa paljon suurempiin mittoihin. Kun naisasialiike ei jotain naisille ajettua ETUA (kyse ei ole siis enään tasa-arvosta)saa, kuulee usein käytettävän tasa-arvokortin.Viimeisen vuoden aikana on kuumeisesti käyty keskustelua yritysjohtojen naiskiintiöistä, tämä on yksi selvin tasa-arvokortin käyttötapaus, joka on jopa ottanut hyvin suuren roolin politiikassa. No mikä moisessa mättää, miten se pitäisi sitten olla? Otetaan esimerkki: yritystoiminnassa yrityksellä ei ole muuta tarkoitusta kuin tuottaa voittoa omistamalleen taholle. Tämä määrää yritystoiminnan todellisen, raadollisen toimintataustan. Tähän taustaan nähden siis yrityksen olemassa olon kannalta tulisi palkata VAIN SELLAISIA henkilöitä, jotka kykenevät tuottamaan maksimaalista voittoa. NYT ollaan sitten sillä tasa-arvon kynnyksellä: jotta valinta henkilöiden suhteen olisi tasa-arvoista, jokaisen olisi mahdollista hakea paikkaa, jokaiselle olisi mahdollisuus tulla kuuliksi ja tehtäviin valittaisiin kyvykkäimmät henkilöt; SUKUPUOLEEN, VÄRIIN, IKÄÄN, PITUUTEEN, PAINOON, jne katsomatta. No näillä tasa-arvokorteilla pelattu kiintiö vääristää todellisuudessa tasa-arvoasetelman, sillä tällöin nyt VÄKISIN pyritään luomaan tilanne jossa jollekin on pedattu eriarvoinen asia...samoin näin vääristämällä ei pystytä teoriassa, ei käytännössä, eikä laskennallisesti saavuttamaan sitä parasta porukkaa. Ilman kiintiöitä, todellisessa tasa-arvotilanteessa henkilöstö voisi koostua täysin miehistä tai täysin naisista..tai mistä tahansa kombinaatiosta, kiintiöt romuttavat tämän mahdollisuuden. Toisena kärjistettynä esimerkkinä voisi keksiä että kuvitellaan että on "Äitinä olemisen tuki Ry" -yhdistys, johon halutaan palkata 10 uutta tukihenkilöä. No keksitty miestenasialiike vaatii tasa-arvoa, jonka vaatimuksesta kymmenestä tukihenkilöstä ihmisestä tulee olla puolet tai vähintään 4 miehiä. No en sano etteikö mies voisi tietää miltä tuntuu olla äiti, mutta olettamus olisi että puolet ja puolet jakaumalla ei paras tukiryhmä syntyisi..jo ihan sen takia ettei mies voi olla biologisesti äiti ja kokea sitä äitinä olemisen tunnetta tätä kautta. Näin ollen todellinen tasa-arvo syntyisi siitä että JOKAISELLA olisi mahdollisuus hakea ja toimea ja tulla valituksen vaikkapa sukupuoleen katsomatta, mutta ei keinotekoisesti muita syrjivästi valiten.
Ts. todellisuudessa nämä kiintiöt vain luovat epätasa-arvoa. Sama tasa-arvokortin käyttö on nähtävissä kaikialla. Jos tasa-arvo -kessutelu olisi aidosti tasa-arvoinen, se nousisi aktiivisemmin mm. yksin miesten tai naisten kesken. Tasa-arvosta käsitteenä ja sanana on syntynyt enemmässä tai vähemmässä määrin feministiliikkeen omima asia. Kuten aiemmin sanoin, on väärin että naisen euro on vähemmän kuin miehen, JOS tulos kummallakin on sama. Tämän myötä myös todellisessa tasa-arvossa tulisi pohtia myös eri miesten kesken palkkoja..ja tiedän kokemuksesta että miesten kesken on suuriakin eroja. Itse asiassa kaikissa työpaikoissa joissa olen ollut hommissa henkilöillä on aika heterogeeninen palkkajakauma. Aika usein kahden miehen välillä voi olla niin että toisen euro on toiselle 0.7 euroa. Samoin olen ollut työpaikoissa missä nainen on huomattavasti pienemmällä koulutustaustalla, tuloksella ja kokemuksella tienannut enemmän kuin minä, mutta ei se ole mua häirinnyt, näin se menee - "elämä on".

Pointti on se että miehet ja naiset ovat erinlaisia. Samoin mielestäni tasa-arvokortin käyttö on oman edun tavoittelussa on todella halpamaista ja väärää. Kun naiset kumminkin tilanteistaan valittelevat (toisinaan aiheesta, toisinaan ei), harvoin nousee merkille että niin tekevät myös miehet. Tosin epätasa-arvon toteutuessa huomio keskittyy vain naisiin juuri tämän tasa-arvokortin käytön myötä. On yksi asia missä meidän kulttuurissä nainen on aina paremmassa asemassa mieheen nähden ja se on eräänlainen seksuaalinen kumppanin valinta. Tämä on asia mistä harvoin keskutellaan ja jos sellainen harvinaisesti tulee esille, sille nauretaan ja kerrotaan ettei asia pidä paikkansa.

Noh, homman nimihän on se että yleisesti ottaen valtaosin nainen tekee seksuaalikäyttäytymiseen johtavan partnerin valinnan..siis tässä tämä hypoteesi/väite on. Eli kun mies lähtee "riiuu -reissulle" on hän se osapuoli joka joutuu melkein aina tekemään "työn" sukupuolitoimintaan johtavan aktiviteetin eteen. Nainen tässä prosessissa on lopulta se joka valitsee. Jos hänen valintaa ei kunnioiteta, voi innokkaalla riiuu- miehellä touhu johtaa väkisinmakaamiseen josta puolestaan rikoslaki langettaa sanktionsa. No puolestaan nuorella miehellä joka puperteetin kynnyksellä hakee omaa seksuaallisuuttaan ja identiteettiään, voi (jatkuva) hylätyksi tuleminen johtaa itsemurhaan..seksuaalikäyttäytyminen ja se oma identiteetti on tärkeä asia kasvuikäiselle. Aika moni nainen ei usko tätä, he usein sanovat että "kyllä mäki joudun vonkaa, enkä saa" tai "samanlailla miehet pihtaa" - ok, katsotaas:
Maailmassa on tehty useita kokeita "flaksin" suhteen. Yksi tyypillisimmistä on sellainen jossa tuntematon mies ehdottaa petihommia x-määrälle tuntemattomia naisia ja sama puolestaan toisin päin, eli tuntematon nainen ehdottaa x- määrälle tuntemattomia miehiä sitä kauneimman tekemistä makuugammarin puolella. Tuloksissa on heittoja ollut jonkin verran mutta yksi sama asia toistuu aika muuttumattomana: kun tuntematon mies kysyy, on myöntävän vastauksen määrä 0%, kun nainen kysyy on myöntävän vastausten määrä noin 70-80%. Toisin sanoen naiset hylkää käytännössä aina miehen ehdotuksen, miehistä hylkää noin 20-30%, loput suostuvat.

Tämä kertoo lähtökohtaisesti sen että a.) todistaa meidän olevan eläimiä viettien puolesta ja b.) naisella on valta, sillä pitkälti kaikki ihmisten välinen toiminta perustuu jonkun asteisiin mentaaliseen transaktioon. Mitä sitten tämä tarkoitta naisten huonon flaksin merkeissä? ..no kun nainen valitsee, tarkoittaa se sitä että kysynnän mukaan vaatimustaso nousee. No kun vaatimustaso nousee, ollaan tuossa tutkimusten 20-30% haarukassa, jossa myös miehellä on vara valita. Tämä ajaa siihen että eipä nainen enään yksipuolisesti päätä valinnasta, ja päästään siihen "kyllä mäki joudun vonkaa enkä saa" -tilanteeseen. No tästä usein naisen vastaus onkin esimerkiksi se että nainen on se joka joutuu rakkauden hedelmää mahdollisesti kantamaan 9 kuukautta tai että eihän naisen tarvitse huolia ketä vaan. Noh, ensinnäkään se kenet vain huoliminen on "strateginen päätös", eli millaisin kriteerein näinen emotionaaliseksi tuntee tulevan onnelliseksi, tämä puolestaa ajaa valintakriteereihin. Jos valintakriteerit ovat sellaiset joilla ei tavoitella sitä halutuinta miestä, vaan ymmärretään onnen löytyvän sieltä 70-80% porukasta, asiat on hyvin.
Toiseksi hyvin useassa tapauksessa ei transaktio tarkoita automaattisesti jälkipolven siittämistä..tosin tämä kertoo sitä valinnantaustaa jota nainen tekee, eli lapsilleen isää. Toisaalta nainen tekee hyvin usein emotionaalisesti ja esteettisesti valintaa, ja nämä ovat kaksi asiaa joiden perusteella EI TODELLAKAAN voi onnistuneen suvun jatkumisen kannalta järkiperäistä valintaa tehdä..tosin tosiaan moni tuntuu silti näin tekevän. Sama kuin joskus olen kuullut nauravan nettisuhteille ja ilmoituspalstojen kautta kirjesuhteille, näin siksi kuulemma "ettei näkemättä opi tuntemaan millainen se toinen oikeasti on". No vaihtoehto siis sille nettituttavuudelle on se että noin 2.35 promillen kännissä ihastutaan noin kello 2.47 yöbaarin nurkassa siihen ihanuuteen ja näin se "visuaalisin keinoin tunteminen" syntyy. Jokusen kuukauden kumminkin se ihanuus osoittautuu pinnalliseksi (mitä touhu todellisuudessaan on koko aika ollutkin) ja hommasta tulee suuri pettymys. Joissa tapauksissa väkisin taaperretaan ennen eroa sen verran monta vuotta että on muksut tehty ja todellisuudessa on kasvettu siihen tosiasiaan ettei se visuaalinen komistus olekaan ihan sitä mitä nuorena naisena naivisti kuvitteli "valistuneella katseellaan" valitsevan.
No ne naurettavat nettisuhteen..ei niissä ole mitään naurettavaa. Todellisuudessa aiempaan skenaarioon nähden "ei-visuaalisessa" lähestymisessä on kaikki jo ensiaskeleissaan kohdallaan. Todellinen toisen tunteminen luo paljon rakentavamman pohjan pitkälle suhteelle kuin se kieli korvassa öriseminen pikkutunneillä juottolan nurkassa.

No juu, takaisin siihen tasa-arvoon. Naisilla on siis miehiin nähden todellisuudessa yhdessä ihmiselämän keskeisimmässä toiminnassa epätasa-arvoasema edukseen, on toinen asia osaavatko he käyttää tätä etua vai ei, joissakin tapauksissa osaa, joissakin ei. Ironista on että tämä naisen etulyöntiasema miehiin nähden häviää iän myötä, ts. heidän markkina-arvo heikkenee. Ironiaa vahvistaa vielä se että samalla kun naisen markkina-arvo iän myötä heikkenee, se voi puolestaan miespuolisilla vahvistua. Ts. homma pyörähtää täysin toisinpäin;se hyljeksytty, naurettu ja nolattu finninaama nörtti voi 20-30 vuotta myöhemmin menestyvänä liikemiehenä omata tyysti toisenlaisen markkina-arvon naisten keskuudessa, puolestaan tälle finninaamalle hylkäyksen antanut voi olla samaan aikaan kulmabaarin räkälässä vonkaamassa sitä onnettominta juoppoa siinä toivossa että olisi nyt edes joku joka huomioisi. Ja vaikka jos ei miehen markkina-arvo vahvistu ihmeemmin iän myötä, niin mies jokatapauksessa on mahdollisesti suurimman sukupuoliviettiin vaikuttavan kiinnostuksen menettänyt tässä naisen haussa ja perheen perustamistouhussa. Tällöin on huomattavaa että se nirsoinkin nainen alkaa laskemaan nuoruuden kriteerejään siinä toivossa että joku sieltä tutkimuksen 70-80% osuudesta olisi vielä saatavilla, kiinnostuisi ja huolisi. Tässä vaiheessa liene se urallinen tasa-arvokortin käyttö tulee voimakkaammin käyttöön. Voisiko tästä siis vetää johtopäätöksen että usein kun naisella se seksuaalikäyttäytymiseen liittyvä etulyöntiasema rapisee, aletaan vaatimaan urallisia etuja? - mene ja tiedä.

Miehillä noin yleisessä juoksussa on epätasa-arvoisempaa. Jos/kun katsotaan kaikkia miehiä, heillä on monenlaisia paineita pärjätä elämässä ja epätasa-arvossa keskenaan. Joku toinen mies saa aina jotain mitä toinen mies ei saa..sama varmaan tosin on naistenkin keskuudessa. Ongelma muodostuu vain nykypäivän tasa-arvokeskustelussa se että ei tarkoitus ole tasa-arvoistaa, vaan tasa-arvoa käsiteenä käytetään kiristämiseen, lobbaamiseen, vaikuttamiseen ja ennen kaikkea oman edun saavuttamiseen.